Accounting and consulting since 1989

2022 - mullistava vuosi työlainsäädännössä

I osa - vanhempainvapaiden ja vanhempainrahojen järjestelmän muutokset

 

Tänä vuonna työlainsäädäntöön tulee melko suuria muutoksia, ja ne tapahtuvat kahdessa osassa - ensimmäinen säädös, joka liittyy pääasiassa vanhempainpäivärahajärjestelmän muuttamiseen, tulee voimaan 01.04. ja toinen, EU:n avoimia ja ennakoitavia työoloja koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi Viron lainsäädäntöä tarvittava säädös, tulee voimaan 01.08.


Koska huhtikuusta alkaen muuttuva uusi vanhempainpäivärahajärjestelmä on varsin laaja, olemme päättäneet jakaa siihen liittyvien asioiden käsittelyn useisiin artikkeleihin. Näin voimme tuoda esiin tärkeimmät periaatteelliset muutokset, lisätä myös käytännön ohjeita ja tärkeämpää tietoa sekä työnantajille että työntekijöille.


Ensimmäisessä artikkelissamme keskitymme selventämään uusia käsitteitä ja tarkastelemme tarkemmin vanhempainlomaa ja vanhempainetuuksia. Toisessa artikkelissa tulemme käsittelemään lapsilomia ja kolmannessa artikkelissa selitämme työntekijän oikeutta pyytää joustavia työoloja, joka lisättiin tasa-arvolakiin viime hetkellä.

Muutokset käsitteissä

Kuten mainittu, ensimmäinen askel on uusien määritelmien selventäminen - äitiyslomasta tulee äitiysvapaa ja vanhempainlomasta vanhempainvapaa. Isyysvapaa säilyy isyysvapaana, eikä lastenhoitovapaan käsite muutu. Vanhempainraha ja isän täydentävä vanhempainraha korvataan kuitenkin äidin vanhempainrahalla (tähänastinen äitiysetuuden korvaava etuus), isän vanhempainrahalla (tähänastinen isyysloman korvaus) ja jaettavalla vanhempainpäivärahalla (tästä lisää artikkelin toisessa osassa).

Äitiysvapaa

Uusien sääntöjen mukaan äitiysvapaan kesto on enintään 100 kalenteripäivää, kun se nykyisin on 140 kalenteripäivää. Nämä 40 päivää eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaan ne siirretään maksettavaan vanhempainrahaan, mikä lisää perheen joustavuutta vanhempainrahan käytössä ja siten vastaa paremmin myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tavoitetta.

Äitiysvapaan pituus riippuu siitä, milloin äiti pitää vapaata. Lapsen syntymää edeltävät ja seuraavat 30 kalenteripäivää kuuluvat äidin työaikaa koskevan rajoituksen piiriin ja ne auttavat myös äitiysvapaan pituuden laskemisessa. Esimerkiksi jos äiti jää äitiysvapaalle 70 kalenteripäivää ennen lapsen odotettua syntymäaikaa, äitiysvapaan pituus on 100 kalenteripäivää eli 70 päivää ennen lapsen syntymää ja 30 päivää sen jälkeen. On huomioitava, että jos äiti jää äitiysvapaalle alle 70 kalenteripäivää ennen lapsen odotettua syntymäaikaa, nämä päivät siirretään jaettavan vanhempainrahan jaksoon. Näin ollen jos äiti jää äitiysvapaalle 50 päivää ennen lapsen odotettua syntymäpäivää, äitiysvapaa on 80 päivää eli 50 päivää ennen lapsen syntymää ja 30 päivää sen jälkeen, loput 20 päivää siirretään jaettavan vanhempainrahan jaksoon. On tärkeä muistaa, että tätä sääntöä ei sovelleta, jos äiti jää äitiysvapaalle alle 30 päivää ennen lapsen odotettua syntymää eli niin sanotun työskentelyrajoitusajanjakson aikana, sillä tämä ei ole lain tarkoituksen mukaista, eikä tällöin mitään siirry jaettavan vanhempainrahan jaksoon.

Äidin vanhempainraha

Uusien sääntöjen mukaan äitiysraha korvataan äidin vanhempainrahalla. Äidin vanhempainrahaa maksetaan kuukausittain, eikä enää kertakorvauksena ennakkoon kuten aiemmin. Äidin vanhempainrahan vähimmäismäärä on sama kuin nykyinen vanhempainraha (eli edellisen vuoden palkan vähimmäismäärä), eikä ylärajaa yleensä sovelleta. Äidin vanhempainrahan laskemiseen sovelletaan poikkeuksia, kun kyseessä ovat peräkkäiset synnytykset.

Isyysvapaa ja isän vanhempainraha

Isyysvapaan säännöt pysyvät pitkälti ennallaan nykyiseen verrattuna. Isällä on 30 päivää ennen lapsen odotettua syntymäaikaa oikeus isän vanhempainrahaan, jota hänellä on oikeus nostaa päivittäin, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta tai kunnes hän alkaa käyttää jaettavan vanhempainrahan mahdollisuutta. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä myöntämästä isyysvapaata alle seitsemän kalenteripäivän pituisena.

Jaettava vanhempainraha

Uusi käsite oikeusjärjestelmässämme on jaettava vanhempainraha. Mitä se tarkalleen ottaen on? Lyhyesti sanottuna äidin vanhempainrahajakson päätyttyä äiti ja isä voivat päättää, kumpi heistä jatkaa vanhempainrahan saamista. Vanhempainrahaa on oikeus saada enintään 605 kalenteripäivää lasta kohden oikeuden syntymisen päivästä siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Tämä sisältää sekä äidin vanhempainrahan, isän vanhempainrahan että jaettavan vanhempainrahan kalenteripäivät. Koska äitiysvapaa on enintään 100 kalenteripäivää ja isyysvapaa enintään 30 kalenteripäivää, jaettavan vanhempainrahan pituus on yleensä 475 kalenteripäivää. Jaettavaa vanhempainrahaa maksetaan kalenteripäivältä, ja vanhemmat voivat käyttää sitä haluamallaan tavalla. Se tarjoaa perheille enemmän mahdollisuuksia järjestää työelämänsä.


Uusi on myös vanhempien mahdollisuus olla vanhempainvapaalla 60 kalenteripäivää samanaikaisesti näin, että molemmat vanhemmat saavat vanhempainrahaa. Tämän seurauksena vanhempainrahan maksun kokonaiskesto lyhenee, mutta se ei vaikuta vanhempainrahan kokonaismäärään.


Seuraavaksi yksi esimerkki asian parempaa ymmärtämistä varten. Äiti on ollut äitiysvapaalla 100 päivää ja saanut siitä äidin vanhempainrahaa 100 päivää. Sen jälkeen myös isä on kotona 60 päivää. Koska isällä on oikeus 30 kalenteripäivän isyysvapaaseen, hän saa tältä ajalta isän vanhempainrahaa ja loput 30 kalenteripäivää hänelle maksetaan jaettavaa vanhempainrahaa. Siitä johtuen kyseinen perhe saa vanhempainrahaa 605 – 100 – 30 – 30 = 445 päivää.

Ennakkoilmoitusaika

Nykyiseen menettelyyn verrattuna päivitetty työsopimuslaki säätää, että työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään 30 kalenteripäivää ennen äitiysvapaata, isyysvapaata ja vanhempainvapaata. Tähän asti äidin ei tarvinnut ilmoittaa työnantajalle raskaus- ja synnytyslomalle jäämisestä, koska kyseessä oli työkyvyttömyys. Jatkossa työntekijän on ilmoitettava työnantajalle myös vanhempainvapaan keskeyttämisestä 14 päivän sijaan 30 kalenteripäivää etukäteen. 30 kalenteripäivän ennakkoilmoitusaika on osittain otettu käyttöön myös työnantajan suojelemiseksi. Tämä antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet toimintansa järjestämiseen, sillä työntekijällä on nyt mahdollisuus pitää vanhempainvapaata ja käyttää jaettavaa vanhempainrahaa kalenteripäivittäin. Teoriassa tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä on töissä 3 päivää ja sitten viikon vanhempainvapaalla, sen jälkeen taas muutaman päivän töissä ja taas vanhempainvapaalla. Koska tällaisesta järjestelystä on kuitenkin ilmoitettava kuukautta etukäteen ja työsuhteen osapuolten odotetaan edelleen käyttäytyvän hyvässä uskossa toisiaan kohtaan, tällaiset työjärjestelyasiat saadaan toivottavasti ratkaistua molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla, jos niistä ilmoitetaan riittävän ajoissa.

Yhteenveto

Tulevien uudistusten tavoitteena on antaa työmarkkinaosapuolille enemmän joustavuutta työ- ja perhe-elämän järjestämisessä siten, että työ- ja perhe-elämän yhteensopivuus on juuri heille sopivin. Vanhempainvapaa- ja vanhempainrahojen järjestelmän muutokseen liittyvissä tarkemmissa asioissa, mm. mahdollisen työsopimusten muutostarpeen asioissa voi rohkeasti ottaa yhteyttä Leinosen laki- ja veroneuvontaosastoon, jossa neuvonantajat löytävät mielellään jokaiselle kysyjälle yksilöllisen ratkaisun.


Kirjoittaja: Keiu Rebane

Asema: Legal Advisor

S-posti: keiu.rebane@leinonen.ee



28.02.22


About the Author:

Latest articles

2

Apr

International Payroll - Successfully operating globally with minimal...

13

Jun

Henkilöstövirkailija ei lomaile kesällä, eli millaisen työmäärän 1....

19

May

YHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS - TARVITSEEKO SE UUDISTAMISTA?

Take contact

Email again:
Services