Liikuntakulujen korvaaminen vuodesta 2018 alkaen

Kyseessä ei ole työnantajan velvollisuus vaan mahdollisuus, ja asiasta on sovittava työnantajan ja työntekijän välillä. On selvää, että mikään laki ei voi velvoittaa työntekijöitä harrastamaan liikuntaa. Sen sijaan liikuntaa ja terveellistä elämäntapaa voidaan kuitenkin edistää lakien avulla.

Tähän asti työnantaja on saanut korvata verottomasti työntekijöiden terveyden edistämiseen liittyviä kuluja, kun ne ovat olleet työterveys- ja työturvallisuuslain (TTOS) mukaan pakollisia. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi työntekijöiden terveystarkastusten kulut sekä työn luonteesta johtuvat henkilönsuojainkulut sekä puhdistus- ja pesuainekulut, jos työn luonne sitä vaatii. Nämä kulut katsotaan yritystoimintaan liittyviksi kuluiksi tuloverolain (TuMS) 32 §:n 2 momentin mukaan.

Liikuntakulujen verottoman korvauksen yläraja 100 euroa vuosineljänneksellä on työntekijäkohtainen: sitä ei saa siirtää toiselle työntekijälle tai seuraavaan laskenta-ajanjaksoon.

Ainoastaan sellaisten julkisten kuntoliikuntatilaisuuksien osallistumismaksuja, joihin saavat osallistua kaikki, jotka haluavat, ei veroteta luontaisetuna. Tällaisia julkisia kuntoliikuntatilaisuuksia ovat erilaisten tapahtumien sarjat tai yksittäiset tilaisuudet, mutta niiden joukkoon eivät kuulu esimerkiksi yrityksen omat liikuntapäivät tai niiden kaltaiset kapealle kohderyhmälle tarkoitetut tilaisuudet, joihin osallistuminen edellyttää yleensä työ- tai sopimussuhdetta tilaisuuden järjestävään työnantajaan.

Urheilu- tai liikuntapaikan käyttökuluiksi katsotaan sekä julkisten että yrityksen sisäisten kuntosalien käyttökulut. Koska lain tavoitteena on edistää työntekijöiden säännöllistä liikunnan harrastamista, verottoman korvauksen mahdollisuutta ei saa hyödyntää urheilusalin lyhytaikaiseen vuokraamiseen (jotakin tiettyä tilaisuutta varten).

Työnantajan tulee hyväksyttää liikuntakulujen korvaaminen työntekijällä ja pitää tiliä käyttömäärästä. Tilinpidon yksityiskohdista ei ole säädetty mitään. Tärkeää on ainoastaan se, että tilinpidon on oltava verotarkastajan tarkastettavissa ja ymmärrettävissä.