Uusi laki sisältää useita selityksiä ja tarkennuksia, mutta ei mitään suuria ja perustavanlaatuisia muutoksia opintovapaisiin. Edelleen on mahdollista ottaa enintään 30 kalenteripäivää opintovapaata vuodessa työntekijän tai virkamiesten pyynnöstä (jäljemmän yhdessä työntekijän kanssa). Hakemus opintovapaata varten on toimitettava 14 kalenteripäivää ennen opintovapaan alkua, lukuunottamatta tapauksia joissa opintovapaa on liitetty yleiseen vapaapäiväaikatauluun.
Työntekijän
tulee toimittaa opintovapaahakemus. Sisältövaatimuksia ei vaadita
hakemuksessa, joten ilmoitus voi sisältää tietoa vain opiskelusta
tai luentopäivien tarkat päivämäärät.
! Opintovapaahakemuksessa työntekijän tulee ilmoittaa haluaako hän opintovapaata osallistuakseen koulutukseen vai peruskoulutuksen loppuun saattamista varten.
Käytännössä on noussut kysymyksiä, voiko opintovapaata ottaa vain koulutustarkoitukseen vai myös itsenäiseen opiskeluun. Lakiehdotuksen perusteluissa oli päämääränä jättää työntekijälle joustavuus ja mahdollisuudet perustuen henkilökohtaisiin tarpeisiin. Koulutuksen perusta on opetussuunnitelma, joka määrittelee koulutuksen sisällön (luentosuunnitelma, itsenäisen työn määrä, harjoittelu, havainnointi). Näin ollen osallistuminen tarkoittaa opetussuunnitelman mukaiseen koulutukseen osallistumista, mukaan lukien itsenäinen työskentely ja työharjoittelu.
Aiempien
säännösten mukaan työnantajalla oli mahdollisuus lykätä
opintovapaan antoa, jos enemmän kuin 10% työntekijöistä tai
virkamiehistä ovat opintovapaalla samaan aikaan. Pienen yrityksen
tapauksessa (enintään 10 henkilöä) työnantajalla on aina
mahdollisuus lykätä opintovapaan antoa, vaikka työn luonne ja
yleiset olosuhteet sen muuten sallisivatkin.
Uuden järjestelmän erityispiirteet
Uuden järjestelmän alla työnantajalla on oikeus peruuttaa tai lykätä opintovapaata ennakoimattomia hätätilanteiden, erityisesti vahinkojen eston tapauksessa. Työnantaja korvaa työntekijälle aiheutuneet kulut opintovapaan keskeytymisestä tai lykkäämisestä.
Jos
opintovapaa keskeytyi tai sitä lykättiin, työntekijällä on
oikeus käyttää opintovapaan käyttämättä jäänyt osa
osallistumalla peruskoulutukseen tai jatkokoulutukseen hänelle
sopivana ajankohtana.
! Työnantajalla on oikeus evätä opintovapaa, jos opintovapaapäivä tai peräkkäiset päivät ovat vain samoina päivinä työntekijän lomapäivien kanssa.
Työnantajalla on myös oikeus evätä opintovapaa jota käytettäisiin opintosuunnitelman loppuunviemiseen mikä on keskeytetty akateemista vapaata käyttämällä.
Osallistuessaan
perusopetukseen tai koulutukseen jonka tarkoituksena on ammattitaidon
parantaminen työntekijälle tulee maksaa kalenteripäiviin
perustuvaa summaa, joka on linjassa valtionsäädöksen “Ehdot
keskipalkkojen maksamiselle” kanssa. Ammattitaidon parantamisen
tarve tulisi arvioida työn tai position vaatimuksien perusteella.
! Opintovapaata voidaan ottaa vain opintoihin jotka ovat jatkuvan koulutuksen laitoksen järjestämiä.
Jos
työntekijä haluaa mennä koulutukseen, joka voi parantaa hänen
ammatitaitojansa (kielten opiskelu, kirjaamiskoulutus,
johtamiskoulutus) opintovapaa on palkallista.
Jotta
voitaisiin päättää, tulisiko ammattimainen täydennyskoulutus
muodollistaa opintovapaana vai työaikana tapahtuvana koulutuksena,
tulee arvioida onko koulutus työntekijän henkilökohtainen toive
vai työnantajan vaatimus.
Opintovapaan
korvaus
Työnantajaa
hyödyttävät koulutukset säädellään työsopimuslain § 28 mom 2
lausekkeen 5 tai julkisen palvelun lain § 31 kohdassa. Yhteenvetona
työnantajan velvollisuus on varmistaa että koulutukset kehittävät
työntekijän ammatillista tietoja ja taitoja yrityksen hyödyn
mukaisesti, maksaa koulutuskulut ja maksaa keskipalkkaa
työntekijälle. Myös virkamiehelle tulee varmistaa mahdollisuus
kehittää ammatillisia tietoja ja taitojaan ja ylläpitää
palkkansa.
Peruskoulutuksen –perusopetus, toisen asteen koulutus, ammatillinen koulutus, ammatillinen korkeakoulutus, ja kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot – loppuun suorittamiseen tulee myöntää 15 kalenteripäivän ylimääräinen opintovapaa, josta työnantajan tulee maksaa opintovapaakorvausta joka lasketaan perustuen minimipalkan määritelmään mom 29 5 lausekkeen alla työsopimuslaissa.
!
Opintovapaakorvauksen laskussa opintovapaapäivien määrä tulee
kertoa yhden kuukauden keskiopintovapaakorvauksen summalla
kalenteripäivää kohden laskettuna minimipalkan pohjalta.
Määritettäessä yhden kuukauden keskiopintovapaakorvauksen kalenteripäivää kohden, minimipalkka tulee jakaa kalenteripäivillä vuodessa jaettuna kahdellatoista. Vuonna 2016 minimipalkka kokopäivätyöstä oli 430 euroa, joten laskutoimitus tehtiin seuraavalla tavalla: 430: (365:12) = 14,14 euroa.
Työnantaja
voi evätä opintovapaan antamisen perusopintojen
loppuunsuorittamiseen, jos hän on jo kerran myöntänyt opintovapaan
samalle työntekijälle saman opintokokonaisuuden loppuun
suorittamiseen.
Opintovapaa voidaan myöntää perusopetuksen loppuun suorittamiseen keväällä, mutta myös syksyllä, mikäli opiskelija alkaa kirjoittaa lopputyötään tai osallistuu kokeiden harjoituskursseille.
Latest articles
2
Apr
13
Jun
19
May
We will send you a monthly newsletter that keeps you up to date on the latest trends and developments in accounting, taxation and legal matters.