Työsuojeluhallinnon julkaisemien alustavien tilastojen mukaan vuonna 2018 Virossa kirjattiin 5128 työtapaturmaa, joista 10 johti kuolemaan.
Työtapaturmalla tarkoitetaan työntekijän
terveyshaittaa tai kuolemaa, joka on sattunut työnantajan määräämää työtehtävää
suorittaessa tai muun hänen luvalla tehtävän työn aikana, työaikaan kuuluvalla
tauolla tai muussa työnantajan edun mukaisessa toiminnassa.
Työtapaturmien ehkäisemiseksi on noudatettava tarkasti työterveys- ja työsuojeluvaatimuksia. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt ongelmia, kun työnantaja on omalta osaltaan noudattanut lakisääteisiä vaatimuksia, mutta työntekijä on työsuojelu- ja työterveysvaatimuksia laiminlyönyt tai rikkoo niitä tietoisesti.
Työtapaturmasta on vastuussa työnantaja, jos hän
syyllistyy tapaturman seurauksena syntyneen vahingon aiheuttamiseen. Työnantaja
on vastuussa esimerkiksi, jos tapaturma oli seurausta työntekijän
riittämättömästä koulutuksesta tai suojavälineiden puuttumisesta. Työnantajan
otaksutaan syyllistyneen tapaturmaan, joten työnantajan on riidanalaisissa
tapauksissa osoitettava noudattaneensa lakisääteisiä vaatimuksia.
Tilanteessa, jossa työntekijä on laiminlyönyt
työsuojelu- ja työterveysvaatimuksia tai on niitä tarkoituksellisesti rikkonut,
oli 1.1.2019 saakka työnantajan ainoaksi mahdollisuudeksi antaa varoitus.
Vaikka varoituksen antaminen on yksi edellytys työsopimuksen purkamiseen
työnantajan toimesta, mahdollisen varoituksen antaminen ei välttämättä ole
riittävä toimenpide vaikuttamaan työntekijään. Lisäksi perimmäisenä tavoitteena
ei tulisi olla työsopimuksen purkaminen vaan työsuhteen jatkuminen. Siitä
johtuen lakiin on nyt kirjattu mahdollisuus soveltaa sopimussakkoa.
Voidaan sopia sekä työnantajan että työntekijän
rikkomuksia koskevista sopimussakoista. Työntekijään sovellettavan sopimussakon
ehdot poikkeavat kuitenkin siinä mielessä, että laki säätää niihin monet
edellytykset, jonka kaikkien pitää täyttyä.
Sopimussakosta tehtyyn sopimukseen on sisällyttävä
työntekijän ja työnantajan työterveys- ja työsuojeluvaatimusten rikkomukseksi
katsottavat konkreettiset toiminnat, jotka voivat muodostaa uhan työntekijän
terveydelle. Työntekijän vastaavat toiminnat voivat esimerkiksi olla
henkilösuojainten käytön laiminlyönti, koneiden, laitteiden ja muiden
työvälineiden turvalliseen käyttöön liittyvien vaatimusten rikkominen jne.
Tarpeellista on sekin, että sopimussakosta on
sovittava kirjallisesti. Työntekijään sovellettavan sopimussakon suuruus on
niin ikään säädetty laissa. Työntekijän työterveys- ja työsuojeluvaatimusten rikkomisesta
sovittu sopimussakko ei saa ylittää työntekijän yhden kuukauden keskipalkkaa.
Työnantajalle määrättävältä sopimussakolta puuttuu yläraja.
Työnantajalla ei ole oikeutta pidättää
sopimussakko työntekijän palkasta. Työnantajan on tarvittaessa perittävä
sopimussakko työntekijältä työriitojen välimiesmenettelyn tai tuomioistuimen
kautta. Sopimussakon vaatimista täytyy aina edeltää varoituksen antaminen. Jos
työntekijä kuitenkin jatkaa turvallisuusvaatimusten laiminlyömistä,
työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä sopimussakkoa.
Edellä mainitusta johtuen on lainsäätäjä näin
ollen myöntänyt työnantajalle lisämahdollisuuden ohjata työntekijöitä
noudattamaan työsuojelu- ja työterveysvaatimuksia, mutta tämän mahdollisuuden
käyttämiseksi työnantajan on välttämättä täytettävä laissa säädetyt
edellytykset, muutoin sopimus sopimussakosta on mitätön.
Latest articles
2
Apr
19
May
2
Apr
We will send you a monthly newsletter that keeps you up to date on the latest trends and developments in accounting, taxation and legal matters.