Työnantajan yleiset velvollisuudet on säädetty työsopimuslaissa, eikä maassa asetettu poikkeustila muuta tai rajoita niitä. Ottaen huomioon Virossa yrityksille asetetut liiketoimintarajoitukset esitämme seuraavassa meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä ja yleisluonteisia vastauksia niihin.
1. Mitä työnantajan tulee muistaa, jos hän haluaa poikkeustilassa teettää työntekijöillä etätyötä?
Etätyötä eli kotitoimistoa voi käyttää sellaisten työntekijöiden kohdalla, joiden työn luonne sallii sen. Työnantaja ei saa pakottaa työntekijää tekemään etätyötä, eikä työntekijä saa vaatia etätyötä. Etätyön käyttöönotto on sallittu vain työsuhteen osapuolten keskinäisellä sopimuksella (sellaisella tavalla, josta voidaan esittää kirjallinen todiste). Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta jäädä kotitoimistoon ilman työnantajan suostumusta. Etätyöstä maksetaan palkkaa samoilla ehdoilla kuin normaalioloissa suoritetusta työstä, eli palkkaehdot eivät saa etätyön tekemisen vuoksi huonontua. Työnantaja vastaa etätyötä tekevän työntekijän työterveydestä ja -turvallisuudesta.
Lisäksi on tärkeää noudattaa kaikkia tietosuojasääntöjä, koska tietovuodon riski on suurempi kuin toimisto-oloissa. Etätyössä tulee hyödyntää turvallisia ympäristöjä, ja työnantaja on velvollinen tarkastamaan, että pääsy tietoihin on vain valtuutetuilla henkilöillä.
2. Saako työnantaja poikkeustilassa pakottaa työntekijöitä ottamaan vuosiloman tai palkattoman vapaan?
Palkallista vuosilomaa ja palkatonta vapaata saa käyttää vain työsuhteen osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Ellei työntekijä halua käyttää vuosilomaansa tai olla palkattomalla vapaalla, häntä ei saa pakottaa siihen.
3. Saako työntekijä poikkeustilassa kieltäytyä tekemästä työtä ja vedota väliaikaiseen työkyvyttömyyteen?
Jos työntekijä on sairas, hänellä on oikeus kieltäytyä hoitamasta työtehtäviään (työsopimuslaki 19 § 2 kohta) ja hänellä on oikeus olla väliaikaisesti työkyvytön sairausvakuutuslaissa säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Silloin työnantajalla ei ole oikeutta vaatia työntekijältä työtehtävien hoitamista. Työnantaja ei saa vaatia sairaan henkilön tuloa töihin, ja työnantajalla on oikeus kotiuttaa sairas työntekijä. Työntekijän tulee ottaa yhteyttä omalääkäriinsä ja jäädä työtehtävien hoitamisesta vapaalle vähintään 14 päiväksi. Poikkeustilassa työntekijä voi itse hakea itselleen väliaikaisen työkyvyttömyyden www.digilugu.ee-portaalin kautta.
Sairausvakuutuslain muuttamiseksi 12.3.2020 tehdyn lakiehdotuksen perustelujen mukaan Viron hallitus on toimittanut omalääkäreille ohjeet, joiden mukaan COVID-19-viruksen leviämisen estämisen tarkoituksessa kotiin jäävä terve työntekijä voi hakea väliaikaista työkyvyttömyyttä, jos hänellä ei ole virustaudille ominaisia oireita mutta hän on ollut lähikontaktissa tartunnan saaneeseen tai palannut riskialueelta. Tätä lainmuutosta ei ole vielä säädetty, mutta kun kyseessä on kiireellinen ongelma ja tehokas keino, on oletettavaa, että laki muutetaan mahdollisimman pian.
4. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on, jos poikkeustila vaikuttaa työnantajan taloudelliseen tilanteeseen?
Työnantajan tulee maksaa työkykyiselle ja työntekoon valmiina olevalle työntekijälle keskipalkkaa myös silloin, kun työntekijä ei tee työtä sen takia, että työnantaja ei ole antanut työtä, ei ole tehnyt työnteon edellyttämää tointa tai on muulla tavalla viivästänyt työsuorituksen vastaanottoa, paitsi jos työn antamatta jättäminen johtuu työntekijän syystä (työsopimuslaki 35 §).
Työsopimuslain 37 §:n mukaan työnantajalla on yksipuolisesti eli ilman työntekijän suostumusta mahdollisuus alentaa työntekijän palkkaa tilapäisesti kohtuulliseen määrään. Tämän oikeuden käyttö edellyttää seuraavien kolmen edellytyksen täyttymistä:
1) Työnantaja ei voi ennalta arvaamattomien, hänen vaikutusvaltansa ulkopuolella olevien taloudellisten seikkojen vuoksi antaa työntekijälle työtä sovitussa laajuudessa (tämä ei koske työmäärän kausiluonteisia vaihteluja). Tässä tulee muistaa, että työnantaja ei saa alentaa työntekijän palkkaa vähentääkseen sellaista yritystoimintariskiä, joka riippuu taloudellisista seikoista, joihin hän voi vaikuttaa. Työnantajalle tilanne ei ole ennalta arvaamaton, jos hän on työsopimusta tehdessään
tiennyt, että tiettynä aikana vuosittain työmäärä vähenee huomattavasti hänen liiketoimintansa erityisominaisuuksien vuoksi. Kyse voi olla vain sellaisesta seikasta, johon työnantaja ei ole voinut vaikuttaa, eikä häneltä ole voitu kohtuuden nimissä odottaa, että hän olisi sopimuksen voimassaoloaikana varautunut siihen tai välttänyt sen tai poistanut esteen tai sen seurauksen. Tämänhetkinen tilanne lukeutuu epäilemättä tällaisiin tilanteisiin.
2) Palkanmaksu on työnantajalle kohtuuttoman kuormittavaa. Tässä tulee muistaa, että siinä tapauksessa, että työnantaja ei voi taata työntekijälle sovittua työmäärää mutta hänen rahavaransa riittävät kriisitilanteesta selviämiseen, palkanmaksu ei ole työnantajalle kohtuuttoman kuormittavaa ja työnantaja on silloin velvollinen suorittamaan työntekijöille sovitun palkan. Kiistatilanteessa työnantajan on näytettävä toteen, mihin objektiivisiin seikkoihin hän vetoaa palkkaa alentaessaan.
3) Työnantaja on ilmoittanut palkan alentamisesta vähintään 14 vuorokautta etukäteen. Tällaisessa tapauksessa työntekijän tulee toimittaa lausuntonsa seitsemän vuorokauden kuluessa työnantajan viestin saapumisesta.
Jos työnantaja alentaa palkkaa, koska hän ei anna työtä, hänen tulee muistaa, että työntekijällä on oikeus sanoa työsopimus irti. Irtisanomisaika on viisi arkipäivää. Silloin työntekijälle maksetaan työsopimuksen irtisanomisen vuoksi korvausta työsopimuslain 100 §:n 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määriä ja menettelyjä noudattaen.
Jos työnantajalle on selvää, että hänen taloudellinen tilanteensa ei parane ja työnantaja ei voi antaa työntekijälle työtä ja maksaa alennettua palkkaa, kyseeseen tulee työvoiman vähentäminen (työsopimuslaki 89 §). Työvoimaa vähentäessään työnantaja on velvollinen noudattamaan työsopimuslain 97 §:n 2 momentissa säädettyjä irtisanomisaikoja.
Työvoiman vähentäminen on työnantajan aloitteesta tapahtuva työsuhteen irtisanominen taloudellisista syistä. Työvoiman vähentämisestä on kyse silloin, kun työsuhteen jatkaminen sovituilla ehdoilla tulee mahdottomaksi työmäärän vähenemisen tai työn uudelleenjärjestelyn vuoksi tai muussa työn loppumisen tapauksessa. Työnantajan tulee toimittaa vähennettäville työntekijöille irtisanomisilmoitus sellaisella tavalla, josta voidaan esittää kirjallinen todiste, ja perustella heille, miksi työsuhde päättyy.
Työsuhteen päättyessä työvoiman vähentämisen vuoksi työnantajan on maksettava työntekijälle niin sanotun lopputilin lisäksi irtisanomiskorvaus, joka vastaa määrältään työntekijän yhden kuukauden palkkaa.
5. Jos poikkeustila voi pakottaa työnantajan sanomaan työsuhteita irti, voisiko työnantaja saada valtiolta apua palkanmaksuun, jotta työsuhteet jatkuisivat?
17.3.2020 päivitettyjen tietojen mukaan Viron sosiaaliministeri on vakuuttanut, että kaikki työntekijät, jotka menettävät työnsä suoraan tai epäsuorasti koronan vuoksi, alkavat saada valtion varoista 70 % palkastaan. Tätä korvausta työntekijät alkavat saada ensimmäisestä päivästä alkaen. Palkkatuki on tarkoitettu taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille. Toistaiseksi ei ole julkistettu yksityiskohtaisia palkkatuen myöntämisen ehtoja.
Jos sinulla on lisää kysyttävää, ota yhteyttä Leinoseen (yhteystiedot alempana).
Kaire Rebane
Managing Director
kaire.rebane@leinonen.ee
Enid Songisepp
Head of Tax & Legal
enid.songisepp@leinonen.ee
Georgi Džaniašvili
Legal Advisor
georgi.dzaniasvili@leinonen.ee
Leinonen Estonia
www.leinonen.eu