Tätä artikkelia kirjoitettaessa myös seuraavat muutokset on hyväksytty kokonaan:

1. Uusi arvonlisäverokanta. Uusi arvonlisäverokanta on 1.7.2025 alkaen 24 % (aiemmin 22 %)
2. Verovapaiden rajojen muutokset. Työmatkan päivärahan ja henkilökohtaisen auton korvauksen verovapaita enimmäismääriä muutetaan 1.1.2025 alkaen seuraavasti:
   • Henkilökohtaisen auton korvauksen veroton enimmäismäärä on 550 euroa (aiemmin 335 euroa) kuukaudessa ja 0,5 euroa (aiemmin 0,3 euroa) kilometriltä.
   • Ulkomaan työmatkan verovapaan päivärahan enimmäismäärä on 75 euroa (aiemmin 50 euroa) päivässä ensimmäisten 15 päivän ajan (enintään 15 päivää kuukaudessa) ja sen jälkeen 40 euroa (aiemmin 32 euroa) päivässä.
3. Luontoisetuja koskevat rajat muuttuvat.
   Vuodesta 1.1.2025 alkaen työnantajan liiketoimintaan liittyviä kuluja työsopimuksen perusteella työskentelevän työntekijän majoituksesta ei katsota luontoiseduksi, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
   • kustannukset majoitettua työntekijää kohti ovat enintään 500 euroa (aiemmin 200 euroa) kalenterikuukaudessa, jos majoituspaikka sijaitsee Tallinnassa tai Tartossa, ja enintään 250 euroa (aiemmin 100 euroa) muissa tapauksissa.
4. Tulovero lahjoista, lahjoituksista ja vieraiden vastaanottamisesta aiheutuvista kuluista.
   Tuloveroa ei peritä 1.1.2025 alkaen mainostarkoituksessa toimitetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 21 euroa (aiemmin 10 euroa).
5. Turvallisuusvero. 1.1.2026 alkaen 2 %:n turvallisuusveroa maksetaan seuraavasti:
   Turvallisuusveroa sovelletaan:
   • luonnolliseen henkilöön, jonka kotipaikka on Virossa
   • henkilöön, jonka kotipaikka ei ole Virossa, mutta joka saa Virossa kyseisen lain mukaista verotettavaa tuloa
   • Virossa rekisteröityyn yhtiöön
   • yhtiöön, joka ei ole rekisteröity Virossa, mutta jolla on Virossa kiinteä toimipaikka.

Eläkerahastojen maksuosuuden muuttaminen 1.1.2025 alkaen

1.1.2024 alkaen toisen pilarin eläkerahastoon liittyneet luonnolliset henkilöt voivat halutessaan korottaa 2 %:n maksuosuuttaan 4 %:iin tai 6 %:iin (vuonna 2024 valitut uudet maksuosuudet tulivat voimaan 1.1.2025). Hakemus voidaan jättää joka vuosi viimeistään 30.11., ja maksuosuutta voidaan muuttaa kerran vuodessa. Uutta maksuosuutta sovelletaan joka vuosi 1.1. alkaen edellisenä vuonna tehdyn ilmoituksen perusteella.

Yhteystiedot: tax-legal@leinonen.ee

The post SUUNNITELLUT VERO- JA PALKKAMUUTOKSET VIROSSA (OSA II) appeared first on Leinonen Estonia.

Jos osakkeenomistajat eivät hyväksy päätöstä ja jättävät asian huomiotta, tuomioistuin voi antaa päätöksen yhtiön pakollisesta purkamisesta. Tällöin yhtiö poistetaan kaupparekisteristä, vaikka se olisi edelleen toiminnassa.

On useita vaihtoehtoja, joilla oma pääoma voidaan korjata ja saattaa lain mukaiseksi. Yleisimmät vaihtoehdot ovat:

1. osakepääoman alentaminen tai korottaminen, joka suoritetaan rahana tai apporttina;
2. yrityksen sulautuminen, jakautuminen tai uudelleenjärjestely;
3. purkaminen tai konkurssihakemuksen jättäminen; tai
4. muut toimenpiteet, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen: sijoittajien osallistuminen, saatavasta luopuminen tai vapaaehtoisen varauksen muodostaminen.

OSAKEPÄÄOMAN ALENTAMINEN TAI KOROTTAMINEN

Yleisimmät keinot oman pääoman korjaamiseksi ovat osakepääoman alentaminen tai korottaminen.

Osakepääoman alentamista voidaan käyttää tapauksissa, joissa osakepääoma on korkea. Esimerkiksi jos osakepääoma on 100 000 euroa, oman pääoman täytyy olla vähintään 50 000 euroa. Jos yhtiö päättää alentaa osakepääoman 2500 euroon, oman pääoman on oltava vain 1250 euroa. Tämä toimenpide pienentää yrityksen nettovarallisuuden vaatimusta.

Osakepääoman korottamista taas käytetään tapauksissa, joissa osakepääoman alentaminen ei ratkaise ongelmaa. Osakepääomaa voidaan korottaa joko rahana tai apporttina, jolloin osakepääomaa korotetaan vähimmäismäärällä ja jäljelle jäävä määrä on ylikurssi.

Apportti voidaan suorittaa joko käyttämällä osakkeenomistajan lainaa, velkasitoumusta, erilaisia esineitä, kiinteistöjä, toisin sanoen mitä tahansa oikeutta, jota voidaan vaatia, tai omaisuutta, joka on rahallisesti arvioitavissa.

Jos kyseessä on julkinen osakeyhtiö, tilintarkastajan on vahvistettava apportin arvoa koskevan arvion asianmukaisuus. Yksityisen osakeyhtiön apportti tilintarkastajan on vahvistettava vain silloin, jos osakepääoma on vähintään 25 000 euroa tai se on saatu apporttina tai korotettavan osakkeen nimellisarvo on vähintään 25 000 euroa.

MUUT TOIMENPITEET

Yksi „muista toimenpiteistä“ on VAPAAEHTOISEN VARAUKSEN perustaminen, jos yhtiön yhtiöjärjestys sen sallii. Koska vapaaehtoinen varaus on osa omaa pääomaa, osakkeenomistajat suorittavat maksun vapaaehtoiseen varaukseen rahana tai apporttina ja korjaavat oman pääoman.

Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että jos yhtiöllä on velvoitteita osakkeenomistajalle, esimerkiksi maksamattomia laskuja, osakkeenomistaja voi LUOPUA SAATAVASTA yhtiöltä oman pääoman korjaamiseksi.

Koska „muita toimenpiteitä” ei ole laissa tyhjentävästi määritelty, mahdolliset toimenpiteet on arvioitava erikseen kunkin yhtiön kohdalla yhtiön vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien perusteella.

Jos olet joutunut tilanteeseen, jossa yhtiösi oma pääoma ei ole lain mukainen, Leinonen OÜ:n lakineuvojat ovat valmiita auttamaan sinua yrityksesi oman pääoman korjaamisessa ja tukemaan sinua prosessin aikana.

The post YRITYKSEN OMA PÄÄOMA ON ALLE PUOLET OSAKEPÄÄOMASTA – MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? appeared first on Leinonen Estonia.

Artikkelissa selvitetään uuden veron perusteita ja vastataan viiteen tärkeään kysymykseen autoveron vaikutuksista virolaisiin ja ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin.

Moottoriajoneuvolaissa keskitytään kahteen pääkomponenttiin:

• Ajoneuvovero. Tämä on ajoneuvon omistajan tai käyttöoikeuden haltijan maksama vuosittainen vero.
• Ajoneuvon rekisteröintimaksu. Tämä kertavero on maksettava uuden ajoneuvon ensirekisteröinnin yhteydessä tai, jos sitä ei ole maksettu aiemmin (eli ennen vuotta 2025 rekisteröidyistä ajoneuvoista), jo rekisteröidyn ajoneuvon ensimmäisen omistajanvaihdoksen yhteydessä. Vuokratuista tai perityistä ajoneuvoista rekisteröintiveroa ei tarvitse maksaa – se on maksettava, kun ajoneuvo myydään edelleen.

Koskeeko ajoneuvovero kaikkia ajoneuvoja?

Virossa ajoneuvoveroa maksetaan useimmista ajoneuvoista, kuten henkilöautoista, pakettiautoista, farmariautoista, moottoripyöristä, maastoajoneuvoista ja pyörillä varustetuista traktoreista. Autoverosta vapautettuja ajoneuvoja ovat esimerkiksi diplomaattiajoneuvot, hälytysajoneuvot sekä NATO:n ja sen alaisten yksikköjen ajoneuvot.

Miten ajoneuvovero lasketaan?

Ajoneuvoveron vuotuista verokantaa laskettaessa otetaan huomioon seuraavat seikat:

• ajoneuvon ikä;
• ajoneuvon CO₂-päästöt (tai moottorin teho);
• ajoneuvon enimmäismassa.

Kun nämä luvut on tarkistettu, verokanta kerrotaan ajoneuvon iästä riippuvalla kertoimella. Tämä luku pienenee ajan myötä ja on nolla yli 20 vuotta vanhojen ajoneuvojen kohdalla.

Miten rekisteröintimaksu lasketaan?

Ajoneuvon rekisteröintimaksua laskettaessa otetaan huomioon seuraavat osatekijät:

• peruskomponentti;
• CO₂-komponentti (muiden kuin sähköajoneuvojen kohdalla). Jos CO₂-tiedot eivät ole saatavilla, likimääräinen arvo lasketaan käyttämällä maailmanlaajuista yhtenäistä kevyiden ajoneuvojen testausmenetelmää (WLTP);
• enimmäismassan osa (paitsi pakettiautojen kohdalla).

Mitä autoveron käyttöönotto Virossa merkitsee yrityksille?

Yrityksen nimiin rekisteröidyistä ajoneuvoista peritään sama ajoneuvovero ja rekisteröintivero kuin yksityisomistuksessa olevista ajoneuvoista. Seuraavassa on viisi tärkeää kysymystä ja vastausta, jotka paikallisten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten on syytä ottaa huomioon Virossa.

1. Voiko ajoneuvoveron vähentää liiketoimintakuluna? Yrittäjät voivat vähentää omistamansa auton ajoneuvoveron liiketoimintakuluna. Lisäksi tästä verosta ei tarvitse maksaa yhteisöveroa.
2. Miten yritysten pitäisi rekisteröidä ajoneuvot ja maksaa autovero Virossa? Viron vero- ja tullihallitus lähettää ilmoituksen autoveron maksamisesta. Voit myös lukea lisää verosta ja sen sisällöstä ajoneuvoverolaissa. Jos autoveroa ei makseta ajoissa, siitä määrätään verohallintolain mukainen sakko, kuten muidenkin verojen kohdalla.
3. Onko voimassa kannustimia siirtyä sähköautoihin tai vähäpäästöisiin ajoneuvoihin? Vaikka tällä hetkellä ei ole käytössä erityisiä toimenpiteitä, joilla kannustettaisiin yrityksiä korvaamaan ajoneuvokantansa sähköajoneuvoilla tai vähäpäästöisillä ajoneuvoilla, täyssähköajoneuvojen verokanta on yleensä alhaisempi, koska niihin ei sovelleta CO₂-komponenttia.
4. Kenen on maksettava autoveroa yrityksen leasing- tai vuokraamista ajoneuvoista? Jos yritys vuokraa tai leasing-vuokraa ajoneuvon, autovero on käyttöoikeuden haltijan vastuulla.
5. Onko ulkomaalaisomisteisten yritysten otettava Virossa huomioon vielä jotain? Ulkomaalaisomisteistenyritysten on myös maksettava ajoneuvoveroa Virossa rekisteröidyistä ajoneuvoista. Tätä vaatimusta sovelletaan myös, jos ajoneuvoa käytetään usein muissa maissa.

Konsultoi Leinosen kanssa tutustuakseen Viron autoveroa koskeviin uutisiin

Uusiin verolainsäädäntöihin sopeutuminen voi olla aikaa vievää ja hankala sekä paikallisille että ulkomaalaisomisteisilleyrityksille. Leinonen on tarjonnut ulkomaalaisomisteisille yrityksille Virossa tukea jo yli 34 vuoden ajan. Vahvuuksiamme ovat syvällinen paikallistuntemus ja toimintakulttuuri, joka perustuu avoimuuteen, vastuullisuuteen ja ajantasaisen lainsäädännön tarkkaan noudattamiseen. Varaa aika neuvontaan jo tänään, niin keskustellaan siitä, miten Leinosen asiantuntemus verotuksen, palkanlaskennan ja kirjanpidon alalla voi auttaa edistämään ulkomaalaisomisteisen yrityksesi toimintaa Virossa.

The post Miten uusi ajoneuvoverolaki vaikuttaa Virossa toimiviin ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin? appeared first on Leinonen Estonia.

1. Palkkaa koskeva verotus. 1. tammikuuta 2025 alkaen tulovero on 22% (aiemmin 20%).
2. Ajoneuvovero. Ajoneuvovero on 1. tammikuuta 2025 alkaen pakollinen kaikille liikennerekisteriin rekisteröityjen moottoriajoneuvojen omistajille tai valtuutetuille käyttäjille. Moottoriajoneuvoverolaissa säädetään moottoriajoneuvoverosta (kalenterivuodelta) ja ajoneuvon rekisteröintimaksusta (joka maksetaan ajoneuvon ensirekisteröinnin yhteydessä). Huom.! Jos veroa ei ole aiemmin maksettu, myös jo rekisteröidyn ajoneuvon ensimmäinen omistajanvaihdos on veronalainen. Voit laskea veron määrän Viron vero- ja tullihallituksen laskurilla (https://avalik.emta.ee/mootorsoidukimaks/calc).
3. Arvonlisävero. 1. tammikuuta 2025 alkaen majoituspalveluja ja aamiaismajoitusta verotetaan 13%:n arvonlisäverolla (aiemmin 9%), lehtijulkaisuihin sovelletaan 9 %:n arvonlisäveroa (aiemmin 5 %).

Edellä kuvattujen muutosten lisäksi Riigikogu (tai Viron hallitus) käsittelee parhaillaan seuraavia muutosehdotuksia.

1. Uusi arvonlisäverokanta. 1. heinäkuuta 2025 alkaen uusi arvonlisäverokanta on 24% (aiemmin 22%).
2. Verovapaiden enimmäismäärien muutokset. Työmatkan päivärahan ja henkilökohtaisen autoedun verovapaita enimmäismääriä muutetaan 1. tammikuuta 2025 alkaen seuraavasti:
   • henkilökohtaisen autoedun verovapaa enimmäismäärä on 550 euroa (aiemmin 335 euroa) kuukaudessa ja 0,5 euroa (aiemmin 0,3 euroa) kilometriltä;
   • työmatkan päivärahan veroton enimmäismäärä on 75 euroa (aiemmin 50 euroa) päivässä 15 ensimmäisen päivän ajan (enintään 15 päivää kuukaudessa) ja sen jälkeen 40 euroa (aiemmin 32 euroa) päivässä.
3. Luontoisetujärjestelmän enimmäismäärien muutokset. 1. tammikuuta 2025 alkaen työnantajan yritystoimintaan liittyviä kuluja työsopimussuhteessa työskentelevän työntekijän majoituksesta ei pidetä luontoisetuna, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
   • kustannukset majoitettua työntekijää kohti ovat enintään 500 euroa (aiemmin 200 euroa) kalenterikuukaudessa majoituksessa Tallinnassa tai Tartossa ja enintään 250 euroa (aiemmin 100 euroa) muissa tapauksissa.
4. Lahjojen, lahjoitusten ja edustuskulujen tuloverotus. 1. tammikuuta 2025 alkaen mainostarkoituksiin toimitetuista tavaroista tai palveluista, joiden arvo on enintään 21 euroa (aiemmin 10 euroa) ilman arvonlisäveroa, ei peritä tuloveroa.
5. Turvallisuusvero. 1. tammikuuta 2026 alkaen on maksettava 2%:n turvallisuusvero seuraavasti:
   • 2%:n lisävero maksetaan henkilön bruttopalkasta;
   • 2%:n lisävero maksetaan yrityksen vuotuisesta voitosta.

Huom.! Koska ehdotetut muutokset ovat edelleen Riigikogussa käsiteltävänä, niiden kuvaus voi muuttua ennen niiden voimaantuloa (jos ne tulevat voimaan). Julkaisemme tämän artikkelin toisen osan, kun lisätietoja on saatavilla.

Lisäksi työnantajien kannalta tulossa on toinenkin erittäin tärkeä muutos.

Vähimmäispalkka. Viron tasavallan hallitus säätää vähimmäispalkan työnantajien keskusliiton ja ammattiliittojen keskusjärjestön välisen työehtosopimuksen perusteella. Tällä hetkellä sovittu uusi kokoaikaisesta työstä maksettava vähimmäispalkka 1. tammikuuta 2025 alkaen on 886 euroa (brutto).

The post SUUNNITELLUT VERO- JA PALKKAMUUTOKSET VIROSSA (OSA I) appeared first on Leinonen Estonia.

Virossa on maailmanluokan inhimillinen pääoma ja ammattitaitoinen työvoima on suureksi avuksi kaikille yrittäjille, jotka suunnittelevat liiketoiminnan aloittamista Virossa. Virossa on erittäin ammattitaitoista ja monikielistä työvoimaa. Englantia puhutaan maassa laajalti.

Yrityksen perustaminen Virossa on tehty erittäin helpoksi. Viro on ensimmäinen maa maailmassa, joka tarjoaa e-residenssin. Tämä tarkoittaa, että yrittäjät kaikkialta maailmasta voivat perustaa yrityksen Viroon, jos he ovat e-residenssejä. Sen avulla yrittäjä voi myös hallita yritystä etänä.

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Ennen yrityksen perustamista Viroon on valittava, minkä oikeushenkilön haluat perustaa. Viron liiketoimintalaki sääntelee yritysten perustamista maassa. Liiketoimintalain mukaan on olemassa viisi oikeushenkilön muotoa. Näitä ovat rajavastuuyhtiö (OÜ), osakeyhtiö (AS), avoin yhtiö (TÜ), ja kommandiittiyhtiö (UÜ). Yleisimmät yhtiömuodot ovat rajavastuuyhtiö ja osakeyhtiö.

Rajavastuuyhtiön (OÜ) pääoman tulee olla vähintään 0,01 euroa, jos yhtiöllä on yksi perustaja. Vaikka pääoma voi olla vain 0,01 euroa, on erittäin suositeltavaa perustaa yritys, jonka pääoma on vähintään 2 500 euroa.

Osakeyhtiöiden osakepääoman on oltava vähintään 25 000 euroa.

Huomaa, että osakepääoman on oltava kokonaan maksettu ennen yhtiön perustamista.

Virossa on kaksi tapaa perustaa uusi yritys. Ensimmäinen niistä on sähköinen rekisteröinti sähköisen kaupparekisterin kautta. Tämä vaihtoehto on käytettävissä vain luonnollisille henkilöille, joilla on e-residenssi tai Viron henkilökortti. Luonnollisella henkilöllä on mahdollisuus perustaa yritys ilman pääoman maksua. Toinen vaihtoehto on rekisteröinti notaarin kautta.

VEROTUS

Viron verojärjestelmä on yksi kilpailukykyisimmistä muihin maihin verrattuna, koska verokannat ovat suhteellisen alhaiset ja koska jakamattomia ja uudelleen sijoitettuja voittoja ei veroteta yhteisöverolla. Liiketoiminnan yksinkertaistamiseksi kaikki veroilmoitukset voidaan toimittaa verkossa.

Virossa yrityksiin ei sovelleta perinteistä yhteisöveroa. Virossa rekisteröityihin yrityksiin ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteisiin toimipisteisiin (mukaan lukien sivuliikkeisiin) sovelletaan 20 prosentin veroa, joka lasketaan 20/80-tuloverona vain jaetuista kokonaisvoitoista (sekä todellisista että kirjanpidollisista) ja 0 prosentin veroa pidätetyistä ja uudelleen sijoitetuista voitoista. Tammikuusta 2025 alkaen tuloverokanta nousee 22 prosenttiin, joka lasketaan 22/78-tuloverona. 1. tammikuuta 2018 lähtien 1. tammikuuta 2025 asti säännöllisten voitonjakojen yhtiöverokantaa alennettiin 20 prosentista 14 prosenttiin, mutta vain jos osingot maksetaan oikeushenkilöille. Yritysten verokausi on yksi kuukausi, ja tulovero on ilmoitettava ja maksettava seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Henkilökohtainen tuloverokanta on Virossa 20 prosenttia. Henkilökohtaisen tuloveron verotuskausi on yksi kalenterivuosi. Työntekijöiden tuloja verotetaan yleensä ennakonpidätyksellä, jonka suuruus on 20 prosenttia työntekijän bruttopalkasta. Tammikuusta 2025 henkilökohtainen tuloverokanta nousee 22 prosenttiin. Työnantajat pidättävät veroja työntekijöiden bruttopalkasta kuukausittain, joten työntekijälle ei aiheudu ylimääräisiä maksuja tai ilmoitusvelvollisuuksia. Virossa asuvien verovelvollisten on ilmoitettava Virossa maailmanlaajuiset tulonsa riippumatta siitä, mistä tulot ovat peräisin. Ulkomailla asuvia verotetaan vain Virossa ansaituista tuloistaan.

Tammikuusta 2024 Viron yleinen arvonlisäverokanta on 22 prosenttia. Jos ostajalle on toimitettu lasku ja tavarat on lähetetty tai saatettu saataville tai palvelu on suoritettu ennen 1. tammikuuta 2024, kassaperusteisen kirjanpidon käyttäjä voi maksaa arvonlisäveroa 20 prosentin verokannan mukaan 31. joulukuuta 2025 asti. Kirjoihin, lääkinnällisiin tuotteisiin, aikakauslehtiin ja majoituspalveluihin sovelletaan alennettua 9 prosentin arvonlisäverokantaa. Tammikuusta 2025 majoituspalveluihin sovelletaan alennettua 13 prosentin arvonlisäverokantaa. 0 prosentin verokantaa sovelletaan kaikkiin kansainväliseen liiketoimintaan liittyviin tavaroihin ja palveluihin.

Lisätietoja Viron verotuksesta saat Viron vero- ja tulliviraston  verkkosivuilta.

TYÖSKENTELY

Viron työsuhteiden ydintä säännellään Viron työsopimuslailla (TLS).

Ulkomaalaiset ovat velvollisia maksamaan asukasveroa Virossa vain, jos he oleskelevat Virossa vähintään 183 päivää 12 peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. Jos ulkomaalainen työntekijä täyttää Virossa verotuksellisen oleskelun kriteerit, hänen tulisi rekisteröidä asuinpaikan määrityslomake.

Jotta Virossa voitaisiin palkata ihmisiä, heidät on aina rekisteröitävä Viron vero- ja tulliviraston ylläpitämään työsuhderekisteriin. Jos työntekijällä ei ole vielä virolaista henkilötunnusta, hänen on hankittava se paikalliselta viranomaiselta.

Jos työnantaja päättää irtisanoa työsopimuksen Viron työsopimuslaissa säädetystä pätevästä syystä, kirjallinen irtisanomisaika on määritelty työsuhteen keston mukaan, ja se vaihtelee 15 päivästä alle vuoden työsuhteessa olleiden henkilöiden osalta 90 päivään yli kymmenen vuotta työsuhteessa olleiden henkilöiden osalta.

Työntekijä voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen milloin tahansa tavanomaiseen tapaan ilmoittamalla siitä vähintään 30 kalenteripäivän irtisanomisajalla kirjallisen toiston mahdollistavassa muodossa.

ULKOMAALAISENA

Viro on Euroopan unionin jäsen, joten EU:n kansalaiset voivat vapaasti liikkua ja työskennellä EU:n alueella. Jos ulkomaalainen haluaa oleskella ja työskennellä Virossa yli 90 päivää, hänen on kuitenkin haettava oleskelulupaa.

Suurin ja vilkkain ulkomaalaisyhteisö on pääkaupungissa Tallinnassa. Mutta myös Tartossa on melko paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä.

Lisätietoja Virossa asumisesta saat Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen virallisilta verkkosivuilta.

MIELENKIINTOISIA FAKTOJA VIROSTA

• Viro oli ensimmäinen maa maailmassa, joka otti käyttöön sähköiset vaalit.
• Noin 50 prosenttia Viron pinta-alasta on metsää.
• Yli 40 prosentilla Viron työikäisistä on korkeakoulutus.
• Englantia puhuu lähes 50 prosenttia Viron väestöstä.
• Viro on sijoittunut OECD:n kansainvälisen verokilpailukyvyn indeksissä ykköseksi jo kymmenen vuotta peräkkäin.
• Viro valittiin italian jälkeen maailman toiseksi kauneimmaksi kieleksi.
• Tarton yliopisto on ainoa yliopisto Baltian maissa, joka kuuluu 1,2 prosentin maailman parhaiden yliopistojen joukkoon.
• Viron laulujuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1869, ja UNESCO on tunnustanut ne ihmiskunnan suullisen ja henkisen perinnön mestariteokseksi.
• Virossa on yli 2 000 saarta, joilla asuu yhteensä yli 40 000 vakituista asukasta.

Jos olet kiinnostunut yrityksen perustamisesta Viroon, ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy neuvoa.

The post YRITYSTOIMINTA VIROSSA appeared first on Leinonen Estonia.

RAJAVASTUUYHTIÖ

Rajavastuuyhtiö on yhtiö, jonka pääoma on jaettu osuuksiin ja jonka osakas tai osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Rajavastuuyhtiön osakkaana on yksi tai useampi oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö ja sillä on 1 tai useampi hallituksen jäsen. Rajavastuuyhtiöllä ei tarvitse olla hallintoneuvostoa. Pääoma on maksettava ennen kuin rajavastuuyhtiö voidaan perustaa. Rajavastuuyhtiön kohdalla maksu voidaan suorittaa sekä rahana että apporttina. Rahasuoritusta koskeva todiste on toimitettava kaupparekisteriin vain, jos rahasuoritus ylittää 50 000 euroa. Apportin kohdalla tilintarkastajan on arvioitava suorituksen arvo, jos osuuden nimellisarvo on vähintään 25 000 euroa.

Rajavastuuyhtiön kohdalla osuuden vähimmäisarvo on 0,01 euroa, joka on myös pienin mahdollinen pääoman määrä, koska laissa ei ole säädetty pääoman vähimmäismäärää. Vaikka pääoman vähimmäismäärää ei ole säädetty, on suositeltavaa perustaa rajavastuuyhtiö, jonka pääoma on 2 500 euroa, sillä jos konkurssimenettely epäonnistuu ilman konkurssijulistusta, pääoman ja 2 500 euron välinen ero peritään pesänhoitajan pyynnöstä osakkaalta pesänhoitajan palkkion ja kulujen kattamiseksi. 

Rajavastuuyhtiö on sopivin yritysmuoto yrittäjälle, joka ei halua olla henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista eikä halua listautua pörssiin.

OSAKEYHTIÖ

Osakeyhtiön tapauksessa osakepääoma on jaettu osakkeisiin, eikä osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat ole henkilökohtaisesti vastuussa osakeyhtiön velvoitteista. Osakeyhtiön korkein johtoelin on yhtiökokous. Osakeyhtiöllä on yksi tai useampi johtokunnan jäsen, joka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Osakeyhtiöllä on hallintoneuvosto, joka koostuu vähintään kolmesta jäsenestä, eikä hallintoneuvoston jäsen saa olla hallituksen jäsen, prokuristi, tilintarkastaja tai osakeyhtiön tytäryhtiön hallituksen jäsen. Osakeyhtiölle on nimettävä tilintarkastaja, ja tilinpäätöksen tilintarkastus on pakollinen myös silloin, kun yhtiö ei harjoita liiketoimintaa.

Osakepääoman on oltava vähintään 25 000 euroa, ja osakkeen nimellis- tai kirjanpitoarvo on vähintään 0,1 euroa.

Osakeyhtiö on sopivin vaihtoehto niille, jotka eivät halua olla henkilökohtaisesti vastuussa osakeyhtiön velvoitteista ja jotka haluavat listautua pörssiin.

AVOIN YHTIÖ JA KOMMANDIITTIYHTIÖ

Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa on yhtiömiehenä kaksi tai useampia oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä. Avoimessa yhtiössä yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista yhteisvastuullisesti koko varallisuudellaan, kun taas kommandiittiyhtiössä vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista koko varallisuudellaan ja vähintään yksi äänetön yhtiömies vastaa kommandiittiyhtiön velvoitteista maksamansa pääoman verran. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö toimivat yhtiömiesten keskinäisen yhtiösopimuksen nojalla, jota voidaan muuttaa vain yhtiömiesten kokouksessa. Yhtiösopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Erimielisyyksien välttämiseksi ja ristiriitojen mahdollisuuden vähentämiseksi on kuitenkin suositeltavaa tehdä kaikki sopimukset ainakin kirjallisen toiston mahdollistavassa muodossa. Yhtiösopimuksessa määritellään myös yhtiömiesten suoritettavat rahamaksut tai apportit, jotka on maksettava yhtiösopimuksessa määrätyssä määräajassa ja joiden on oltava määrältään yhtä suuret, ellei yhtiösopimuksessa ole toisin määrätty. Alkupääoman vähimmäisvaatimusta ei ole.

Avointa yhtiötä johtavat sen yhtiömiehet, eikä avoimella yhtiöllä ole muita pakollisia hallintoelimiä. Kommandiittiyhtiötä johtaa vastuunalainen yhtiömies, jollei äänettömälle yhtiömiehelle ole yhtiösopimuksessa annettu oikeutta johtaa kommandiittiyhtiötä.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tärkein etu on perustamisen yksinkertaisuus, sillä yhtiön perustamista varten on toimitettava kaupparekisteriin vain notaarin vahvistama ilmoitus.

VOITTOA TAVOITTELEVA OSUUSKUNTA

Voittoa tavoitteleva osuuskunta on yhtiö, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää jäsentensä taloudellisia etuja harjoittamalla yhteistä taloudellista toimintaa. Voittoa tavoittelevan osuuskunnan jäsenet osallistuvat osuuskunnan toimintaan esimerkiksi kuluttajina, hankkijoina, työpanoksella, palvelun käytöllä tms. Jäsenet eivät vastaa osuuskunnan velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan, ellei säännöissä ole toisin määrätty. Osuuskunnan osuuspääoman on siinä tapauksessa kuitenkin oltava vähintään 2 500 euroa, kun taas täyden henkilökohtaisen vastuun kohdalla ei ole pääoman vähimmäismäärää säädetty. Osuuskunnan yleiskokous on osuuskunnan korkein elin, ja jokaisella jäsenellä on yksi ääni osuusmaksun suuruudesta riippumatta. Osuuskunnan perustajina voi olla vähintään kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä. Osuuskunnan hallituksessa voi olla yksi tai useampi jäsen. Osuuskunnalla on oltava hallintoneuvosto, jos sillä on yli 200 jäsentä tai jos sen osuuspääoma on yli 25 000 euroa. Osuuskunnalla on oltava vähintään kaksi jäsentä, ja osuuspääoma muodostuu jäsenten osuusmaksuista.

Voittoa tavoittelevan osuuskunnan etuna on, että jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Samalla on kuitenkin muistettava, että jokaisella jäsenellä on yksi ääni riippumatta jäsenen osuusmaksun suuruudesta, mikä tarkoittaa, että osuuskuntaan enemmän tai vähemmän maksajat ovat tasavertaisessa asemassa.

Jos olet kiinnostunut yrityksen perustamisesta Viroon, ota yhteyttä Tax & Legal osastoomme.

The post MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT YRITYSMUODOT VIROSSA? appeared first on Leinonen Estonia.

Työsopimuksen tärkein piirre on, että työntekijä on työnantajan johdon ja valvonnan alainen. Eli osapuolten välinen alisteisuussuhde on ominaista nimenomaan työsuhteelle. Kun kyseessä on urakka- ja toimeksiantosopimus, osapuolten välillä ei ole alisteisuussuhdetta, ja sekä urakoitsija että toimeksisaaja voivat toimintaansa järjestäessään vapaasti päättää, milloin, missä ja miten he suorittavat sovitun työn.

Työsuhteelle on ominaista, että työntekijän toiminta on työnantajan määräyksiä täytettäessä johdonmukaista ja ajallisesti jatkuvaa. Esimerkkinä tästä on tilanne, jossa työntekijä ja työnantaja eivät ole sopineet tietystä tehtävästä tai sen suorittamisen määräajasta. Toimeksiantosopimuksessa määritellään tehtävä eli toimeksiannon tarkka sisältö ja sovitaan sen suorittamisen määräaika. Työ on jatkuva prosessi myös siinä tapauksessa, jos sopimuksessa ei mainita esimerkiksi töiden suorittamisen määräaikaa, töiden laajuutta tai hankkeen kokonaiskustannuksia. Kaikki tämä viittaa siihen, että sopimuksen tavoitteena ei ole sovitun tuloksen saavuttaminen, mikä on tyypillistä esimerkiksi urakkasopimukselle, vaan jatkuva työn tekeminen, mikä on tyypillistä ennen kaikkea työsuhteelle.

Toinen tärkeä arvioitava seikka on palkkion maksamisen järjestely. Työsopimukseen perustuvan oikeussuhteen kohdalla on lakisääteinen velvollisuus maksaa työntekijälle palkka vähintään kerran kuukaudessa. Näin ollen jos palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain tai viikoittain, tämä viittaa todennäköisemmin työsuhteeseen. Työsopimuksessa on myös tavallista sopia esimerkiksi tuntipalkasta, kappale- tai neliöhinnasta. Urakka- ja toimeksiantosopimukseen viittaa kuitenkin sellainen palkkiota koskeva sopimus, joka sisältää koko esineen valmistuksen tai suoritetun palvelun.

Muun muassa myös se, tehdäänkö työ henkilökohtaisesti, auttaa erottamaan työsopimuksen palvelun suorittamista koskevista sopimuksista. Työntekijän tulee suorittaa tehtävänsä henkilökohtaisesti, ellei toisin ole sovittu. Toimeksiantosopimuksen kohdalla toimeksisaajan odotetaan toteuttavan toimeksiannon henkilökohtaisesti, mutta toimeksisaaja voi myös käyttää kolmannen osapuolen apua toimeksiannon toteuttamisessa. Urakkasopimusta tehdessä oletetaan, että urakoitsijan ei tarvitse täyttää sopimuksesta johtuvia velvoitteita henkilökohtaisesti.

Työsopimussuhteessa työnantaja antaa työntekijälle tarvittavat materiaalit, vaatteet, laitteet, työvälineet ja muut tarpeelliset tavarat. Urakoitsija ja toimeksisaaja työskentelevät pääosin itse hankituilla työkaluilla ja on yleinen käytäntö, että osapuolten välillä sovittu palkkio sisältää sekä palkkion suoritetusta työstä, matkakulujen korvauksen ja materiaalikustannukset että tarvittaessa muiden työvälineiden hinnan.

Miksi oikean oikeussuhteen määrittely on tärkeää? Se on ennen kaikkea tärkeää, jotta sopimuspuolet olisivat tietoisia oikeuksistaan ​​ja velvollisuuksistaan. Tämä auttaa välttämään kalliit ja hermoja raastavat kiistat. Myös Työtarkastusvirasto sekä Vero- ja tullivirasto tekevät paljon töitä piilotyösuhteiden tunnistamiseksi. Tilanne, jossa osapuolten tähänastinen sopimus arvioidaan uudelleen työsuhteeksi, jos sillä on työsuhteen tunnusmerkkejä, voi johtaa huomattaviin rahallisiin vaatimuksiin ja lisäkustannuksiin yritykselle.

Sopimuksen luonnetta ei voida arvioida pelkästään sen otsikon tai asiakirjassa ilmoitetun perusteella. Sen tulee perustua siihen, kuka organisoi ja johtaa työprosessia, kuka määrää työn tekemisen ajankohdan, paikan ja tavan, millainen on palkkion maksamisen järjestely, tarvitseeko työ tehdä henkilökohtaisesti, kuka varmistaa tarvittavien työvälineiden saatavuuden. Vasta näiden olosuhteiden kokonaisuutta arvioimalla voidaan selventää, mikä on osapuolten välinen todellinen oikeussuhde. Tilanteessa, jossa oikeussuhteella on sekä työsopimuksen että palvelujen suorittamista koskevan sopimuksen tunnusmerkkejä, on kuitenkin oletettava työsuhteen olemassaolo. Tällaisen olettamuksen kumoamiseksi on ennen kaikkea todistettava, että työt suorittanut henkilö ei ollut palvelun tilaajan johdon tai valvonnan alainen ja oli pitkälti itsenäinen valitessaan työn tekemisen tavan, ajankohdan ja paikan. Tilanteessa, jossa osapuolten välille syntyy erimielisyyttä vallitsevasta oikeussuhteesta, todistustaakka on olennaisesti väitetyllä työnantajalla eli tilaajalla tai toimeksiantajalla.

Eri sopimusten vivahteiden ja seurausten ymmärtäminen on tärkeää sekä työn suorittajalle että tuloksen haluavalle henkilölle. Leinonen OÜ:n lakineuvojat ovat valmiina auttamaan sinua, jos tarvitset selvyyttä tai haluat ohjeita Viron työlainsäädännön oikeaan navigointiin.

The post TARVITSETKO TYÖNTEKIJÄÄ VAI PALVELUNTARJOAJAA – TYÖSOPIMUKSEN JA PALVELUN SUORITTAMISTA KOSKEVIEN SOPIMUSTEN VERTAILU VIROSSA appeared first on Leinonen Estonia.

Tilinpäätökseen liittyvät toimet voidaan jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin tilinpäätöksen laatiminen (mm. hyväksyminen hallituksen toimesta) ja vahvistaminen yhtiökokouksessa. Toiseksi tilinpäätöksen toimittaminen rekisterinpitäjälle.

Tilinpäätöksen laatiminen päättyy kun hallitus hyväksyy tilinpäätöksen. Hallituksen hyväksynnälle ei ole muodollista vaatimusta, ellei se johdu yhtiön omasta yhtiöjärjestyksestä. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että selvyyden vuoksi ja hallituksen jäsenten välisten mahdollisten ristiriitojen välttämiseksi hallituksen päätös tilinpäätöksen hyväksymisestä kannattaa laatia kirjallisesti. Tarvittaessa hallitus voi samalla päätöksellä tehdä osakkaille tai yhtiökokoukselle myös ehdotuksen voitonjaosta tai tappion kattamisesta.

Seuraava tärkeä vaihe on tilinpäätöksen tarkastus tai tilintarkastus, jos yhtiö on velvollinen suorittamaan tarkastuksen tai tilintarkastuksen. Tilintarkastus tai tarkastus on pakollinen kirjanpitovelvollisille yhtiöille, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:

Tilintarkastus tai tarkastus on pakollinen myös niille yhtiöille, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

Pakollinen tarkastus voidaan korvata tilintarkastuksella. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastus on pakollinen jokaiselle osakeyhtiölle, jolla on enemmän kuin kaksi osakkeenomistajaa, valtion kirjanpitovelvolliselle, paikallishallinnon yksikölle, julkisoikeudelliselle oikeushenkilölle, valtion budjetista määrärahoja saavalle poliittiselle puolueelle ja yhtiölle, jossa valtiolla on vähintään valtion omaisuudesta annetussa laissa tarkoitettu päätösvalta.

Tilinpäätöksen tarkastus tai tilintarkastus on suoritettava myös, jos yhtiön osakkaat tai osakkeenomistajat ovat vapaaehtoisesti päättäneet tarkastuksesta tai tilintarkastuksesta.

Tilitarkastuksen vahvistamisesta päättävät yhtiön osakkaat tai yhtiökokous, ja hallitus toimittaa vahvistetun tilinpäätöksen kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan toimitusjohto, osakkaat tai itsenäiset ammatinharjoittajat vahvistavat tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen oikeellisuuden ja täydellisyyden, muun muassa sen, että tilinpäätös on laadittu tilinpäätösstandardin mukaisesti ja että se antaa oikean ja riittävän kuvan kirjanpitovelvollisen taloudellisesta tilanteesta, tuloksesta ja rahavirrasta. On myös syytä huomata, että voitonjako tai tappioiden kattaminen tapahtuu ainoastaan vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Yhtiökokous voi päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osinkojen maksamisesta samanaikaisesti tai päättää osinkojen maksamisesta myöhemmin.

Osakkailla tai osakkeenomistajilla on valta päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Jos tilinpäätöstä ei vahvisteta eikä toimiteta rekisterinpitäjälle, yhtiö rikkoo velvollisuuttaan toimittaa tietoja rekisterinpitäjälle. Pahimmassa tapauksessa velvollisuuden rikkominen voi johtaa jopa yhtiön poistamiseen kaupparekisteristä.

1.2.2023 tulivat voimaan liiketoimintalain ja kaupparekisterilakiin muutokset, jotka antavat kaupparekisterille mahdollisuuden helpommin poistaa rekisteristä oikeushenkilöt, jotka eivät ole toimittaneet tilinpäätöstään määräaikaan mennessä. Tässä yhteydessä kaupparekisteriportaalin tilinpäätöksen toimittamisympäristöön on lisätty mahdollisuus toimittaa tilinpäätös, jota yhtiökokous ei ole vahvistanut. Tällöin tilinpäätökseen liitetään julkinen merkintä siitä, että tilinpäätöstä ei ole vahvistettu, mutta tilinpäätöksen toimittamisen myötä kaupparekisteri katsoo, että tilinpäätöksen toimittamisvelvollisuus on täytetty. Jos yhtiön osakkeenomistajat tai yhtiökokous päättää vahvistaa tilinpäätöksen sen jälkeen, kun tilinpäätös on toimitettu edellä mainitulla merkinnällä varustettuna, toimitusjohdon on toimitettava rekisterinpitäjälle uusi tilinpäätös ilman kyseistä merkintää, ja hallituksen on allekirjoitettava se uudelleen.

Jättämällä tilinpäätöksen toimittamatta yhtiö saattaa vaarantaa olemassaolonsa. Siksi on tärkeää täyttää tilinpäätöksen vahvistamisen ja toimittamisen vaatimukset oikein ja ajallaan. Leinonen OÜ: n oikeusneuvojat ovat valmiita auttamaan ja neuvomaan asiakkaita Viron liiketoimintalain vaatiman tilinpäätöksen vahvistamispäätöksen valmistelussa ja tarvittaessa siihen liittyvien toimien toteuttamisessa.

The post OLETKO TÄYTTÄNYT YHTIÖSI TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET? appeared first on Leinonen Estonia.

Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen mukaan työntekijälle on taattava vähintään kerran seitsemässä päivässä perättäin sekä päivittäinen että viikoittainen lepoaika seuraavasti: 11 tuntia + 48 tuntia = 59 tuntia työntekijöiden kohdalla, joilla on säännöllinen työaika (maanantaista perjantaihin työskentelevät ihmiset), ja 11 tuntia + 36 tuntia = 47 tuntia työntekijöiden kohdalla, joilla on kumulatiivinen työaika (aikataulun mukaisesti työskentelevät ihmiset). Tämä tulkinta ei koske maanantaista perjantaihin työskenteleviä ihmisiä, mutta se vaikuttaa ihmisiin, joilla on kumulatiivinen työaika ja jotka työskentelevät aikataulun mukaisesti. Näin ollen työnantajien, joiden työntekijät työskentelevät aikataulun mukaisesti, on laadittava työaikataulut siten, että työntekijälle jäisi seitsemän päivän aikana vähintään 47 tuntia peräkkäistä lepoaikaa. 

Virolaisilla työnantajilla on vuoden 2023 loppuun asti aikaa panna muutokset täytäntöön, sillä Työtarkastusvirasto tulee soveltamaan uutta tulkintaa valvonnassaan 1.1.2024 alkaen. 

On myös mahdollista, että Viron työsopimuslakia muutetaan vuonna 2024 siten, että työnantajat voivat käyttää aiempaa pakollista lepoaikaa. Koska toistaiseksi lakia ei ole vielä ryhdytty muuttamaan, virolaisten työnantajien on tällä hetkellä noudatettava edellä mainittua uutta tulkintaa lepoajasta. 

The post Työntekijöiden lepoaika – tärkeää tietoa työnantajille  appeared first on Leinonen Estonia.

1. tammikuuta 2023 voimaan tulee muutos, jonka mukaan luonnollisen henkilön tuloverovapaa tulo kalenterivuodessa on enintään 7848 euroa ja yhdessä kalenterikuukaudessa enintään 654 euroa. Tässä on huomattava, että vanhuuseläkeiän saavuttaneen henkilön verovapaan tulon raja on erilainen. Eli niillä, jotka saavuttavat vanhuuseläkeiän vuonna 2023, verovapaa tulo vuodessa on 8448 euroa ja yhdessä kuukaudessa 704 euroa.

Tällaista luonnollisen henkilön tuloverosta vapautettujen tulojen määrän muutosta sovelletaan henkilölle 01.01.2023 alkaen suoritettaviin maksuihin. On tärkeää tietää, että vuoden 2022 joulukuun palkka, joka maksetaan työntekijälle tammikuussa 2023, on jo laskettava uuden tuloverovapaan tulon muutoksen mukaan. Jos työntekijä haluaa, että työnantaja muuttaa hänen tuloverovapaan tulonsa laskentaa, hänen on esitettävä vastaava anomus työnantajalle.

Verovapaan tulon määrän muutos on otettava huomioon myös luonnollisen henkilön vuoden 2023 tuloveroilmoitusta esittäessä.

The post LUONNOLLISEN HENKILÖN TULOVEROVAPAAN TULON MÄÄRÄN MUUTOS 01.01.2023 ALKAEN. appeared first on Leinonen Estonia.