Monille työnantajille on melko yleistä, että työntekijänsä siirtyvät eri maihin suorittaakseen tehtäviään. Tällaisten työntekijöiden siirtojen yhteydessä käytetään usein termejä työkomennus ja lähetetty työntekijä. Ensi näkemältä nämä voivat tuntua samalta, mutta todellisuudessa ne ovat erilaisia käsitteitä, joilla on myös erilainen oikeudellinen sisältö ja seuraukset. Tässä artikkelissa esittelemme lyhyesti molemmat käsitteet ja niiden erottamisen tärkeyden työnantajalle aiheutuvien seurausten vuoksi.
Työkomennuksen käsite on peräisin työsopimuslaista (TSL). TSL:n 21 §:n 1 mom. mukaan työkomennuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja lähettää työntekijän työtehtäviä suorittamaan työsopimuksessa määrätyn työn suorituspaikan ulkopuolelle. Työkomennus voi tapahtua sekä kotimaassa että komennuksena ulkomaille. Työkomennus tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, jossa työsopimuksen mukaan Tallinnassa työskentelevä työntekijä lähetetään osallistumaan Riikaan konferenssiin. Työkomennuksen tapauksessa työnantajan on korvattava komennukseen liittyvät kulut ja ulkomaankomennuksen tapauksessa maksettava päiväraha.
Lähetetyn työntekijän käsite on peräisin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 96/71/EY. Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka tekee työtään rajoitetun ajan muun jäsenvaltion alueella kuin siinä, jossa hän tavallisesti työskentelee. Lähetetyn työntekijän käsitettä sovelletaan siis, toisin kuin työkomennuksen käsitettä, vain tilanteessa, jossa työntekijä lähetetään toiseen maahan. On myös mahdollista, että työntekijä on sekä työkomennuksella että lähetetty työntekijä, koska nämä määritelmät eivät sulje toisiaan pois.
Suurin ero työkomennuksen käsitteen ja lähetetyn työntekijän käsitteen välillä on viimeksimainitun kohdalla vastaanottajan olemassaolo. Vastaanottaja on olemassa seuraavissa kolmessa tilanteessa, kun työntekijä siirtyy ulkomaille töihin:
1) työnantajan kustannuksella, hänen johdon ja valvonnan alaisena sopimuksen nojalla, joka on tehty työnantajan ja toisessa maassa toimivan tilaajan välillä;
tai
2) työnantajan sivuliikkeeseen tai työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvaan yhtiöön;
tai
3) jos työntekijän työnantajana on tilapäistä työvoimaa välittävä oikeushenkilö tai itsenäinen ammatinharjoittaja.
Tärkeää on myös se, että kyseessä ei ole pysyvä tilanne, eli työntekijä ei muuta ulkomaille vakituiseen työhön, jonka seurauksena työsopimukseen merkitty työn suorituspaikka vaihtuu. Työntekijä on siis lähetetty työntekijä esimerkiksi tilanteessa, jossa virolainen työnantaja lähettää työntekijän tilapäisesti töihin sopimuskumppaninsa rakennustyömaalle Suomeen.
Toisin kuin työkomennuksen tapauksessa lähetetyn työntekijän kohdalla työnantajan on tärkeää tietää, että työsopimukseen voidaan soveltaa kohdemaan lakia tiettyjen työehtojen osalta, jos ne ovat työntekijälle edullisemmat. Lähetettyä työntekijää koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden suojelu antamalla heille samat oikeudet kuin kohdemaan työntekijöille. Mahdolliset soveltuvat kohdemaan työehdot käsittävät muun muassa sikäläisen palkan sekä työ- ja lepoajan sääntelyn. Tarkemmat ehdot on määritelty kohdemaan kansallisissa säädöksissä. Näin ollen tilanteessa, jossa virolainen työnantaja lähettää työntekijän toiseen maahan vastaanottajan luo, tämän työnantajan on otettava huomioon, että työsuhde voi olla osittain kyseisen kohdemaan lainsäädännön alainen. Siksi ennen työntekijän lähettämistä on järkevää ensin selvittää, onko kyseessä lähetetty työntekijä, ja jos on, tutkia lähetettyjen työntekijöiden työehdot kohdemaassa ja tarvittaessa myös soveltaa niitä. Tämä esityö vähentää mahdollisten työriitojen riskiä tulevaisuudessa.
Ulkomailta Viroon lähetetyn työntekijän kohdalla ulkomaisen työnantajan on taattava työntekijälle vähintään Viroon lähetettyjen työntekijöiden työehtoja koskevan lain mukaiset työehdot. Jos kyseisen ulkomaan laki on kuitenkin näiden ehtojen osalta edullisempi, on sovellettava kyseisen ulkomaan lakia. Viroon lähetetyt työntekijät on myös rekisteröitävä ennen varsinaisen työsuhteen aloittamista Viron Työtarkastusvirastossa. Viron Työtarkastusvirastolla on myös oikeus valvoa lähetettyjen työntekijöiden työehtoja.
Jos tarvitset lisää neuvoja ja apua lähetettyjen työntekijöiden osalta, Leinosen lakineuvojat ovat aina valmiita auttamaan sinua.
Kirjoittaja: Helen Kaur
Asema: Legal Advisor
S-posti: helen.kaur@leinonen.ee
