Uusi laki sisältää useita selityksiä ja tarkennuksia, mutta ei mitään suuria ja perustavanlaatuisia muutoksia opintovapaisiin. Edelleen on mahdollista ottaa enintään 30 kalenteripäivää opintovapaata vuodessa työntekijän tai virkamiesten pyynnöstä (jäljemmän yhdessä työntekijän kanssa). Hakemus opintovapaata varten on toimitettava 14 kalenteripäivää ennen opintovapaan alkua, lukuunottamatta tapauksia joissa opintovapaa on liitetty yleiseen vapaapäiväaikatauluun.
Työntekijän tulee toimittaa opintovapaahakemus. Sisältövaatimuksia ei vaadita hakemuksessa, joten ilmoitus voi sisältää tietoa vain opiskelusta tai luentopäivien tarkat päivämäärät.
! Opintovapaahakemuksessa työntekijän tulee ilmoittaa haluaako hän opintovapaata osallistuakseen koulutukseen vai peruskoulutuksen loppuun saattamista varten.
Käytännössä on noussut kysymyksiä, voiko opintovapaata ottaa vain koulutustarkoitukseen vai myös itsenäiseen opiskeluun. Lakiehdotuksen perusteluissa oli päämääränä jättää työntekijälle joustavuus ja mahdollisuudet perustuen henkilökohtaisiin tarpeisiin. Koulutuksen perusta on opetussuunnitelma, joka määrittelee koulutuksen sisällön (luentosuunnitelma, itsenäisen työn määrä, harjoittelu, havainnointi). Näin ollen osallistuminen tarkoittaa opetussuunnitelman mukaiseen koulutukseen osallistumista, mukaan lukien itsenäinen työskentely ja työharjoittelu.
Aiempien säännösten mukaan työnantajalla oli mahdollisuus lykätä opintovapaan antoa, jos enemmän kuin 10% työntekijöistä tai virkamiehistä ovat opintovapaalla samaan aikaan. Pienen yrityksen tapauksessa (enintään 10 henkilöä) työnantajalla on aina mahdollisuus lykätä opintovapaan antoa, vaikka työn luonne ja yleiset olosuhteet sen muuten sallisivatkin.
Uuden järjestelmän erityispiirteet
Uuden järjestelmän alla työnantajalla on oikeus peruuttaa tai lykätä opintovapaata ennakoimattomia hätätilanteiden, erityisesti vahinkojen eston tapauksessa. Työnantaja korvaa työntekijälle aiheutuneet kulut opintovapaan keskeytymisestä tai lykkäämisestä.
Jos opintovapaa keskeytyi tai sitä lykättiin, työntekijällä on oikeus käyttää opintovapaan käyttämättä jäänyt osa osallistumalla peruskoulutukseen tai jatkokoulutukseen hänelle sopivana ajankohtana.
! Työnantajalla on oikeus evätä opintovapaa, jos opintovapaapäivä tai peräkkäiset päivät ovat vain samoina päivinä työntekijän lomapäivien kanssa.
Työnantajalla on myös oikeus evätä opintovapaa jota käytettäisiin opintosuunnitelman loppuunviemiseen mikä on keskeytetty akateemista vapaata käyttämällä.
Osallistuessaan perusopetukseen tai koulutukseen jonka tarkoituksena on ammattitaidon parantaminen työntekijälle tulee maksaa kalenteripäiviin perustuvaa summaa, joka on linjassa valtionsäädöksen “Ehdot keskipalkkojen maksamiselle” kanssa. Ammattitaidon parantamisen tarve tulisi arvioida työn tai position vaatimuksien perusteella.
! Opintovapaata voidaan ottaa vain opintoihin jotka ovat jatkuvan koulutuksen laitoksen järjestämiä.
Jos työntekijä haluaa mennä koulutukseen, joka voi parantaa hänen ammatitaitojansa (kielten opiskelu, kirjaamiskoulutus, johtamiskoulutus) opintovapaa on palkallista.
Jotta voitaisiin päättää, tulisiko ammattimainen täydennyskoulutus muodollistaa opintovapaana vai työaikana tapahtuvana koulutuksena, tulee arvioida onko koulutus työntekijän henkilökohtainen toive vai työnantajan vaatimus.
Opintovapaan korvaus
Työnantajaa hyödyttävät koulutukset säädellään työsopimuslain § 28 mom 2 lausekkeen 5 tai julkisen palvelun lain § 31 kohdassa. Yhteenvetona työnantajan velvollisuus on varmistaa että koulutukset kehittävät työntekijän ammatillista tietoja ja taitoja yrityksen hyödyn mukaisesti, maksaa koulutuskulut ja maksaa keskipalkkaa työntekijälle. Myös virkamiehelle tulee varmistaa mahdollisuus kehittää ammatillisia tietoja ja taitojaan ja ylläpitää palkkansa.
Peruskoulutuksen –perusopetus, toisen asteen koulutus, ammatillinen koulutus, ammatillinen korkeakoulutus, ja kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot – loppuun suorittamiseen tulee myöntää 15 kalenteripäivän ylimääräinen opintovapaa, josta työnantajan tulee maksaa opintovapaakorvausta joka lasketaan perustuen minimipalkan määritelmään mom 29 5 lausekkeen alla työsopimuslaissa.
! Opintovapaakorvauksen laskussa opintovapaapäivien määrä tulee kertoa yhden kuukauden keskiopintovapaakorvauksen summalla kalenteripäivää kohden laskettuna minimipalkan pohjalta.
Määritettäessä yhden kuukauden keskiopintovapaakorvauksen kalenteripäivää kohden, minimipalkka tulee jakaa kalenteripäivillä vuodessa jaettuna kahdellatoista. Vuonna 2016 minimipalkka kokopäivätyöstä oli 430 euroa, joten laskutoimitus tehtiin seuraavalla tavalla: 430: (365:12) = 14,14 euroa.
Työnantaja voi evätä opintovapaan antamisen perusopintojen loppuunsuorittamiseen, jos hän on jo kerran myöntänyt opintovapaan samalle työntekijälle saman opintokokonaisuuden loppuun suorittamiseen.
Opintovapaa voidaan myöntää perusopetuksen loppuun suorittamiseen keväällä, mutta myös syksyllä, mikäli opiskelija alkaa kirjoittaa lopputyötään tai osallistuu kokeiden harjoituskursseille.
