Kaikkien työnantajien pitäisi olla tietoisia riskianalyysin laatimisen vaatimuksesta. Kysymys kuuluu, ovatko kaikki laatineet sen oikein ja vaatimusten mukaan. Vuoden 2020 lopussa työterveys- ja työturvallisuuslakiin hyväksyttiin useita muutoksia, joiden tavoitteena oli helpottaa laitosten ja yritysten viestintää valtion kanssa, tarjota valtion taholta uusia palveluja sekä lisätä myös työnantajien ja työntekijöiden vastuuta työympäristössä. Yksi valtion tarjoamista uusista palveluista on työympäristötietokannan (https://iseteenindus.ti.ee/login) perustaminen 01. maaliskuuta 2021 lähtien. Suurin siihen liittyvä innovaatio työnantajalle oli velvollisuus laatia työympäristön riskianalyysi työympäristötietokantaan tai toimittaa riskianalyysi Työtarkastusvirastolle kirjallisesti toistettavissa olevassa muodossa.
Milloin riskianalyysi oli esitettävä?
Määräaika esittää ennen tietokannan perustamista laaditut riskianalyysit, jotka eivät vaadi päivittämistä, työympäristötietokantaan tai Työtarkastusvirastolle, oli 01.09.2021. Koska riskianalyysin esittäminen on työnantajan velvollisuus, Työtarkastusvirasto voi aloittaa yrittäjän kohdalla valvontamenettelyn, jos tätä velvoitetta rikotaan. Siksi suosittelemme vahvasti, että riskianalyysin laatimisesta tai päivittämisestä ja sen esittämisestä tehdään ensisijainen tavoite.
Milloin riskianalyysi on päivitettävä?
Työterveys- ja työturvallisuuslain mukaan työnantaja selvittää riskianalyysiä laatiessa työympäristön riskitekijät, mittaa tarvittaessa niiden parametrit ja arvioi riskit työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Muun muassa riskianalyysi on päivitettävä, kun työympäristö on huomattavasti muuttunut ja kun ilmenee uusia merkittäviä vaaratekijöitä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana useat työnantajat ovat joutuneet järjestämään työelämänsä uudelleen mahdollistaakseen työntekijöille joustavammat työolot, muun muassa uuden työympäristön kotitoimiston muodossa. SARS-CoV-2-viruksen laaja leviäminen on kuitenkin yksi uusista biologisista vaaratekijöistä, jotka työnantajien on myös otettava huomioon. Esillä on kysymykset rokotusten mahdollisesta pakollisesta luonteesta ja työnantajien velvollisuuksista asetuksen 17. elokuuta 2021 voimaan tulleiden muutosten yhteydessä (Työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset työympäristölle, johon vaikuttavat biologiset vaarat). Mahdolliset toteutettavat toimenpiteet on esitettävä riskianalyysissä. Siitä johtuen riskianalyysin päivittäminen on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen – ei ainoastaan terveysuhkien havaitsemiseksi, vaan myös konkreettisten toimien suunnittelemiseksi vaaratekijöiden vaikutuksen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi työntekijöiden terveyteen.
Kuinka tehdä riskianalyysi?
Monelle yrittäjälle riskianalyysin laatiminen tarkoittaa ennen kaikkea ajan ja rahan kulua ja se tehdään usein vain muodollisen vaatimuksen täyttämiseksi. Monissa tapauksissa yrittäjältä puuttuu taitoja tai näytteitä yritykselleen sopivan riskianalyysin laatimiseen. Siinä auttaa Työtarkastusviraston itsepalvelusivuilta löytyvä uusi digitaalinen työkalu. Riskianalyysimoduulissa on esitetty erilaiset vaaratekijät sekä toimenpiteet tietyn vaaran ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi alkaen työympäristön yleisistä ongelma-alueista ja jatkaen toimialakohtaisilla vaaroilla. Tämä työkalu on jäsennelty avustaja työnantajalle riskianalyysiä laatiessa, samalla työnantajalla on hyvä tilaisuus ottaa tiiminsä mukaan analysoidakseen yrityksen erilaisia työprosesseja ja parantaakseen yhteisen analyysin kautta koko yrityksen tietoisuutta mahdollisista vaaratekijöistä. Jos sinulla on kysyttävää riskianalyysimoduulin käytöstä ja tarvitset neuvontaa, voit aina kääntyä Leinosen lakineuvojien puoleen.
On myös mahdollista tilata riskianalyysin laatiminen kokonaisuudessaan vastaavalta palveluntarjoajalta ja ladata sitten asiakirja digitaalisessa muodossa Työtarkastusviraston itsepalvelusivuille. Siinä tapauksessa työnantaja voi olla varma, että riskien arviointi- ja dokumentointimenetelmät ovat ajan tasalla riskianalyysiä laatiessa ja että ne noudattavat uusimpia vakiintuneita käytäntöjä. Lisäksi sivullinen voi löytää myös sellaisia vaaralähteitä, joita yrityksessä päivittäin työskentelevät ihmiset itse eivät osaa nähdä vaarana.
Mitkä ovat seuraamukset, jos riskianalyysiä ei ole tehty?
Vaikka erillistä sakkoa ei ole odotettavissa ilman voimassa olevaa riskianalyysiä, kyseessä on työnantajan velvollisuuden rikkomus, jonka perusteella voidaan aloittaa valvontamenettely. Työtarkastusvirasto on toimivaltainen määräämään puutteen poistamisen täytäntöönpano-toimenpiteenä uhkasakon, jonka enimmäismäärä on voimassaolevan järjestyksenvalvontalain mukaan 9600 euroa. Työnantajan kustannukset ovat kuitenkin monta kertaa korkeammat, jos ilmenee, että työnantaja rikkoo työterveys- ja työturvallisuuslain vaatimuksia, minkä seurauksena työnantajaa oikeushenkilönä voidaan sakottaa jopa 32 000 euroon. Tähänastinen käytäntömme on osoittanut, että sakon uhka on monellekin työnantajalle riittävä motivaattori laatia ja päivittää riskianalyysi. Voimaan tulleiden muutosten muodossa lainsäätäjä on toivonut lisäävänsä työnantajien tietoisuutta ja kykyä täyttää työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset antamalla työnantajille mahdollisuuden täyttää työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset valtion tasolla tarjottavien työvälineiden avulla.
Jos haluat yksityiskohtaisempia neuvoja tästä aiheesta tai tarvitset apua jossakin tarkemmassa oikeudellisessa asiassa, ota rohkeasti yhteyttä Leinosen oikeudellisiin neuvonantajiin, jotka ovat aina valmiina auttamaan sinua, jotta yritys voi keskittyä ydinliiketoimintaansa.
Kirjoittaja: Keiu Rebane
