Leinosen verokonsulttitiimi on koonnut seuraavaan keskeisimmät vuonna 2020 voimaan tulleet veromuutokset.
Palkkaverotus
Palkkaverotuksen verokannat pysyvät ensi vuonna ennallaan:
- Sosiaaliturvaveron (sotsiaalmaks) verokanta on 33 %. 1.1.2020 alkaen sosiaaliturvaveron vähimmäismäärän perusteena oleva kuukausitulo on 540 € (vuonna 2019 se oli 500 €), joten sosiaaliturvaveron vähimmäismäärä on 178,20 €/kk.
- Työttömyysturvamaksun (töötuskindlustusmakse) suuruus on työntekijälle 1,6 % ja työnantajalle 0,8 %.
- Tuloveron ennakonpidätyksessä verokanta on 20 %. Kuten viime vuonnakin, veroton tuloraja on 500 euroa kuukaudessa ja 6000 euroa vuodessa. Verotonta tulorajaa sovelletaan ennakonpidätyksessä palkansaajan pyynnöstä.
- Eläkevakuutusmaksun (kohustusliku kogumispensioni makse) suuruus on 2 %. Tarkasta pidätysvelvollisuuden olemassaolo https://www.pensionikeskus.ee/. Lisäksi suositamme, että tarkistat iäkkäiden työntekijöiden tiedot, koska eläkeikärajan ylittäneillä työntekijöillä, jotka jatkavat työntekoa eivätkä aloita eläkemaksujen nostamista eläkerahastosta, rahastoeläkkeen laskenta jatkuu tavanomaisesti.Huomaa, että 29.1.2020 Viron parlamentti Riigikogu hyväksyi lain rahastoeläkelain ja sen yhteydessä muiden lakien muuttamisesta (kogumispensionide seaduse ja sellega seonduvalt teiste seaduste muutmise seadus) (https://www.riigikogu.ee/). Kun eläkeuudistus tulee voimaan, toiseen pilariin liittyminen tai siitä eroaminen muuttuu kaikille vapaaehtoiseksi.
Vähimmäispalkka: palkkojen verokirjanpidossa tulee huomata, että 1.1.2020 alkaen vähimmäistuntipalkka on 3,48 euroa, joten kokopäivätyötä tekevän vähimmäispalkka on 584 euroa kuukaudessa.
Tuloverolaki
Työmatkalippu
Luontoisetuna ei veroteta työntekijän kodin ja työpaikan väliseen kulkemiseen käytetyn joukkoliikennelipun hinnan korvaamista.
Ulkomailta saadun osingon tuloverosta vapauttamisen todentaminen
1.1.2020 alkaen virolainen yhtiö, joka on saanut osinkoa ulkomaiselta yhtiöltä, josta se omistaa vähintään 10 %, on osinkoa verottomasti edelleen jakaessaan velvollinen todentamaan ulkomailla tapahtuneen tuloveron pidätyksen tai osingon perusteena olleen voitto-osuuden tuloverotuksen riippumatta siitä, mistä maasta osinko on saatu.
Maastapoistumisvero
Voimaan tullut muutos koskee virolaisia yhtiöitä, jotka vievät varojaan muussa maassa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Maastapoistumisveroa (lahkumismaks) joutuu maksamaan myös Viroon rekisteröity ulkomaisen yhtiön kiinteä toimipaikka, joka vie varojaan Virosta pois. Tuloverolla verotetaan ulos viedyn omaisuuden markkina-arvon ja kirjanpitoarvon ero. Maastapoistumisveroa ei sovelleta emo- ja tytäryhtiön välisiin liiketoimiin.
Verokohtelun eroavuuksien tuloverotus
Verokohtelun eroavuuksia (hübriidsed ebakõlad) voi syntyä rajat ylittävissä tilanteissa, joissa eri maat kohtelevat verotusmielessä samaa liiketoimintayksikköä tai rahoitusvälinettä eri tavoin, minkä tuloksena on kulujen moninkertainen vähentäminen tai tuottojen joukosta pois lukeminen. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi tuloverolakiin lisättiin uusi luku ”Verotus verokohtelun eroavuuden tapauksessa” (Maksustamine maksustamise ebakõla korral). Luvun tavoitteena on estää kaksinkertainen verottamatta jättäminen (topeltmittemaksustamine), jota aiheuttavat rahoitusvälineiden, maksujen ja liiketoimintayksikköjen kvalifiointierot maittain tai pääkonttorin ja kiinteän toimipaikan välisen tai saman yksikön kahden tai useamman kiinteän toimipaikan välisen maksuliikenteen tulkinta.
Yksityishenkilön veroilmoituksen jättämisen määräaika piteni kuukaudella
Yksityishenkilöiden tulee ilmoittaa vuonna 2019 ansaitsemansa tulot viimeistään 30.4.2020 (aiemmin aikaraja oli 31.3.). Tuloveron maksamisen määräaika piteni heinäkuusta lokakuuhun.
Arvonlisäverolaki
Call off -varastojärjestelyjen käsite ja liikevaihdon syntymisen ajankohta
1.1.2020 alkaen virolainen yhtiö saa viedä tavaraansa muun jäsenvaltion varastoon tiedossa olevalle ostajalle siten, että se ei aiheuta tavaran myyjälle välitöntä pakkoa ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi.
Jäljempänä mainittujen ehtojen täyttyessä tavaran toimitus muuhun jäsenmaahan ei aiheuta yhteisön alueelta kertyvää liikevaihtoa (ühendusesisene käive) tai pakkoa ilmoittautua verovelvolliseksi muussa jäsenmaassa, vaan se aiheuttaa call off -varastojärjestelyjä (nõudmiseni varu). Virolaiselle yhtiölle syntyy Virossa yhteisön alueelta kertyvää liikevaihtoa vasta silloin, kun muussa jäsenmaassa oleva tavara luovutetaan.
Call off -varastojärjestelyjen ehdot:
- Myyjällä ei ole muussa jäsenmaassa kiinteää toimipaikkaa tai kotipaikkaa.
- Myyjä tietää, kuka on tavaran ostaja muussa jäsenmaassa.
- Tavaraa muuhun jäsenmaahan vietäessä muuhun jäsenmaahan viedyn tavaran hankkijan tiedot merkitään yhteisön alueelta kertyvän liikevaihdon ilmoituslomakkeeseen (VD-lomake).
- Ostaja on arvonlisäverovelvollinen.
- Tavara viedään varastosta ulos 12 kuukauden kuluessa.
- Sekä ostaja että myyjä pitävät kirjaa toimitetusta tavarasta.
Ketjuliiketoimet
Jos sama tavara luovutetaan monta kertaa peräkkäin saman kuljetusliiketoimen puitteissa, nollaverokantaa saa soveltaa vain sellaiseen myyntiin, jossa tavara viedään rajan yli muuhun jäsenmaahan.
Nollaprosenttisen liikevaihdon todentaminen
Jos myyjä ei ilmoita tavaran luovutusta muun jäsenmaan verovelvolliselle VD-lomakkeessa, hänellä ei ole oikeutta käsittää sitä nollaprosenttisena yhteisön alueelta kertyneenä liikevaihtona vaan se on verotettava myyjän kotimaan sisäisenä liikevaihtona.
Sijoituskulta
Laissa täsmennettiin sijoituskulta-käsitettä, jotta se olisi yhdenmukainen arvonlisäverodirektiivissä käytetyn käsitteen kanssa.
Laki verotusta koskevasta tiedonvaihdosta (maksualase teabevahetuse seadus)
Verokonsultit, asianajajat, tilintarkastajat ja joissakin tapauksissa itse yrittäjät ovat velvollisia antamaan verotarkastajalle tietoa rajat ylittävistä verojärjestelyistä (piiriülesed maksuskeemid), jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti verotukseen, rahoitustilejä koskevaan tiedonvaihtoon tai tosiasiallisten edunsaajien (tegelikud kasusaajad) tunnistamiseen.
Lue lisää: https://www.riigiteataja.ee/akt/121122019024