YRITYKSEN PERUSTAMINEN
Suomessa on yritystä perustettaessa määritettävä yrityksen nimi, yritysmuoto, kotipaikka ja toimiala. Perustajien määrä, pääoman tarve, vastuunjako ja päätöksenteko sekä rahoitus ja verotus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysmuodon valintaan.
Yritysmuodot Suomessa: toiminimi (Private Entrepreneur), osakeyhtiö (Limited Company), avoin yhtiö (Partnership), kommandiittiyhtiö (Limited Partnership), osuuskunta (Cooperative), sivuliike (Branch).
Suosituin yritysmuoto on osakeyhtiö (OY). Osakkeenomistajia on oltava vähintään yksi, osakepääoma voi olla 0 euroa ja hallituksessa on oltava 1–5 varsinaista jäsentä.
VEROTUS
Osakeyhtiön tulovero
Vuonna 2026 osakeyhtiön tulovero on 22 % kaikista yritystuloista, mukaan lukien myyntivoitot, korkotuotot, osingot, rojaltit ja vuokratuotot.
Arvonlisävero (ALV)
Vuonna 2026 arvonlisäverokannat ovat:
- 25,5 % yleinen verokanta
- 13,5 % elintarvikkeet, rehut, ravintolapalvelut (pois lukien alkoholi ja tupakka), kirjat, hygienatuotteet, kulttuuri- ja urheilutapahtumat, sanoma- ja aikakauslehdet, julkinen yleisradiotoiminta
- 0 % EU:n ulkopuolelle tehtävät viennit ja tietyt alusten myynnit sekä vuokrat
ALV ei koske esimerkiksi terveydenhuoltoa, sosiaalipalveluita, yleissivistävää koulutusta ja postipalveluita.
Henkilökohtainen tuloverotus
Suomessa palkansaajan tuloja verotetaan progressiivisesti, ja ennakonpidätys määräytyy arvioidun vuositulon mukaan. Veroprosentti kasvaa tulojen noustessa, ja poikkeuksellisesti se voi olla jopa 60 %, jos työntekijällä ei ole verokorttia tai tulot ylittävät merkittävästi arvioidun määrän.
Vuonna 2026 ylimmäksi marginaaliveroksi on vahvistettu noin 52 %.
Työntekijän lakisääteiset maksut (2026)
- Työeläkevakuutusmaksu (TyEL): 7,3 %
- Työttömyysvakuutusmaksu: 0,89 %
- Sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätykseen; päivärahamaksua ei peritä alle 17 255 € vuosituloista
Työnantajan lakisääteiset maksut (2026)
- Ryhmähenkivakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksut
- Työeläkevakuutusmaksu: noin 17,10 %
- Työttömyysvakuutusmaksu: 0,92 % (alempi 0,31 %, ylempi 1,23 %)
- Sosiaaliturvamaksu
TYÖSUHDE
Suomen työ- ja työturvallisuuslainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin Suomessa työskenteleviin työntekijöihin. Työajat, ylityöt, lomat ja sairauspoissaolot määräytyvät lain ja työehtosopimuksen mukaan. Suomessa tehty työ verotetaan aina Suomen lainsäädännön mukaisesti, myös lähetettyjen työntekijöiden osalta.
Lomaraha
Lomaraha ei perustu vuosilomalakiin, mutta se on vakiintunut käytäntö. Lomaraha maksamisen velvollisuus on yleensä mainittu työehtosopimuksissa tai tästä voi erikseen sopia työsopimuksissa.
KIRJANPITO SUOMESSA
Suomessa vain pörssiyhtiöillä on velvollisuus noudattaa IFRS-standardeja. Muut yritykset voivat käyttää suomalaista kirjanpitojärjestelmää. Kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti tilinpäätös perustuu oikean ja riittävän kuvan periaatteeseen.
Tilikausi on yleensä 12 kuukautta, ja tilinpäätös on laadittava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös sisältää:
- taseen
- tuloslaskelman
- rahoituslaskelman (suuryrityksille ja julkisen edun yksiköille)
- liitetiedot
Tilinpäätökset säilytetään vähintään 10 vuotta, muu kirjanpitoaineisto 6 vuotta.
Noin 800 tilitoimistoa yli 4000:sta on Taloushallintoliiton auktorisoimia. Leinonen kuuluu auktorisoituihin toimistoihin.
EKSPATRIAATIT
EU:n jäsenvaltioiden, Pohjoismaiden, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa asuakseen Suomessa. Suomessa voi oleskella ja työskennellä vapaasti enintään kolme kuukautta. Jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, ulkomaalaisen on rekisteröitävä Maahanmuuttoviraston toimipisteessä. Rekisteröinti edellyttää voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta tai passia.
Suomeen EU: n ulkopuolelta yli 90 päiväksi tulevien ulkomaalaisten on haettava oleskelulupaa. Vaikka oleskelu olisikin alle 90 päivää, ulkomaalainen saattaa tarvita oleskeluluvan työntekoa varten. Oleskelulupaa on haettava henkilökohtaisesti.
Suomessa yli kuusi kuukautta oleskelevat ulkomaalaiset työntekijät ovat yleisesti verovelvollisia Suomessa, mikä tarkoittaa, että heidän tulojaan verotetaan progressiivisesti samalla tavoin kuin Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden. Jos työntekijä on vakuutettu kotimaassaan, hän voi olla vapautettu Suomen sosiaaliturvamaksuista. EU- tai ETA‑maasta tulevat työntekijät voivat esittää A1‑todistuksen, jolloin suomalaisia sosiaaliturvamaksuja ei peritä. EU:n ulkopuolelta tulevien kohdalla on tarkistettava, mitkä maksut maksetaan lähtömaahan ja mitkä Suomeen.
Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupungeista ja yksi houkuttelevimmista paikoista ulkomaisille investoinneille. Se on myös kasvava ja erittäin mielenkiintoinen kuluttajamarkkina, jonka talous, väestönkasvu ja ostovoima kehittyvät positiivisesti. Tilastokeskuksen arvion mukaan Helsingin väkiluku kasvaa yli 700 000 asukkaan vuoteen 2030 mennessä.
Helsinki on 470 vuotta vanha ja se on Suomen poliittinen, koulutuksellinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Noin kolme neljäsosaa Suomessa toimivista ulkomaisista yhtiöistä on perustettu tälle alueelle.
