Useimmille Norjassa asuville sana ”alv” on tuttu, ja yrittäjät tuntevat myös arvonlisäveroon liittyvät ilmoituskäytännöt. Mutta mitä tämä lyhenne oikeastaan pitää sisällään? Millaisia arvonlisäveroprosentteja Norjassa on ja milloin niitä sovelletaan? Tarkastelemme seuraavassa hiukan tarkemmin näitä sekä muutamia muita kysymyksiä.
Norjan arvonlisävero lyhyesti
Arvonlisävero eli alv on norjaksi ”mva”. Kyseessä on tavaroiden sekä palvelujen oston, myynnin, markkinoilta poistamisen ja maahantuonnin yhteydessä perittävä vero. Kaikki tähän veroon sovellettavat säännökset on määritetty Norjan arvonlisäverolaissa. Asianomaisessa laissa säädetään, milloin yritysten on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisiksi, miten arvonlisävero lasketaan ja millaisia vähennyksiä verosta voidaan tehdä ja millaisia arvonlisäveromääriä Norjassa on.
Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen edellyttää, että yrityksen liikevaihto on yli 50 000 kruunua vuodessa. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen jälkeen siihen viittaava lyhenne (Norjassa: MVA) lisätään yritystunnukseen, ja laskuihin lisätään arvonlisävero ja arvonlisäveroilmoitukset tehdään. Nämä ilmoitukset tehdään yleensä joka toinen kuukausi, mutta osa yrityksistä tekee ilmoituksen vain kerran vuodessa.
Arvonlisävero otettiin Norjassa käyttöön vuonna 1970, ja nykyinen arvonlisäverolaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2010.
Arvonlisäveromäärät
Yleinen arvonlisäveromäärä on 25 %, ja sitä peritään useimmista tavaroista sekä palveluista. Lisäksi on käytössä 15 % arvonlisävero elintarvikkeille ja juomille sekä myös 12 % arvolisäveromäärä henkilökuljetus-, majoituspalveluille sekä elokuva- ja museolipuille sekä urheilutapahtumien lipuille jne.
Joissakin tapauksissa arvonlisäveroa ei lasketa, mutta arvonlisäverottomuus ja poikkeukset huomioidaan. Käsitteet kuulostavat samankaltaisilta, mutta tosiasiassa nämä kaksi ovat kaksi eri asiaa.
Kun tietyt palvelut ovat arvonlisäverottomia, yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Tämä koskee terveydenhuoltopalveluja, kuten vaikkapa lääkäreitä, hammaslääkäreitä, psykologeja ja kulttuurialan palveluja, kuten vaikkapa teatteri- ja balettiesityksiä.
Arvonlisäverosta vapauttaminen tarkoittaa, ettei liikevaihdosta lasketa arvonlisäveroa ja alv on 0 %. Tämä tarkoittaa, että myyntilaskuihin ei tarvitse lisätä arvonlisäveroa, mutta yrityksen on tästä huolimatta rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, ja yritys voi myös vähentää arvonlisäverot kuluistaan. Esimerkiksi käytettyjen autojen ja myös kirjojen myynti on arvonlisäverotonta.
Yleisimmät virheet alv:n laskennassa
Arvonlisäveron laskennassa ja ilmoittamisessa on helppo tehdä virheitä. Leinosella on pitkä kokemus erilaisten virheiden korjaamisesta ja esittelemmekin niistä muutaman.
Useat yritykset (erityisesti äskettäin perustetut) lisäävät laskuihinsa alv:n vaikkei liikevaihto ylitä 50 000 Norjan kruunua. Tällöin suosittelemme hyvityslaskua ja uuden, arvonlisäverottoman laskun lähettämistä.
Toinen virhe liittyy siihen, että yritys ei lisää laskuihin arvonlisäveroa, vaikka sen olisi täytynyt niin tehdä. Tällöin koko laskusta voidaan laatia hyvityslasku ja lähettää uusi, arvonlisäverollinen lasku. Vaihtoehtoisesti voidaan lähettää pelkästään uusi arvonlisäverollinen lasku vanhaa laskua hyvittämättä.
Usein virheitä tehdään myös arvonlisäverovähennyksissä, eli vähennykset lasketaan tuotteista ja palveluista, joiden arvonlisäveroa ei saa vähentää. Esimerkiksi edustuskuluihin sisältyvistä ruokailuista maksettua arvonlisäveroa ei voi vähentää.
Lisäksi voidaan käyttää myös virheellistä arvonlisäveromäärää, eli esimerkiksi 25 %:n arvonlisäveroa henkilökuljetuksista niihin sovellettavan 12 %:n arvonlisäveron sijasta.
Myös alv:n laskuttaminen ulkomailta ostetuista sähköisistä palveluista on yleistä. Arvonlisävero on tällöin laskettava ja ilmoitettava ns. käänteisen verovelvollisuuden periaatteella. Leinosen henkilöstöllä runsaasti kokemusta tällaisista ilmoituksista ja autamme aina mielellämme.
Usein yritykset tekevät virheitä myös kansainvälisten asiakkaiden laskutuksessa. Perussääntö on, että myynti ulkomaisille asiakkaille on arvonlisäverotonta mutta edellyttää, että tuotteita tai palveluja käytetään Norjan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että jos asiakkaan toimitusosoite on Norjassa, laskuun on lisättävä arvonlisävero, vaikka asiakas olisi ulkomainen!
Arvonlisäverotukseen liittyvät väärinkäsitykset
Yllä esitellään erilaisia arvonlisäverotukseen liittyviä poikkeuksia ja vapautuksia. Esimerkiksi terveydenhuolto- ja koulutuspalvelut eivät edellytä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä. Haasteita ilmenee kuitenkin yleensä silloin, kun yrityksellä on myös muuta toimintaa, mikä puolestaan on arvonlisäverollista. Arvonlisävero lasketaan, ilmoitetaan ja maksetaan tästä toiminnasta peräisin olevasta liikevaihdosta, joka ei ole arvonlisäverotonta.
Arvonlisäverosta vapauttaminen tarkoittaa, että arvonlisävero liikevaihdosta on 0 % (esimerkiksi kirjakaupat), mutta yrityksen täytyy kuitenkin olla rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi. Usein nämä kaksi käsitettä menevät sekaisin ja luullaan, että arvonlisäverottomuus on sama kuin arvonlisäverosta vapauttaminen, vaikkei tämä pidä paikkaansa. Yrityksellä on oikeus vähentää hankinnoista maksamansa arvonlisävero myös silloin, kun koko yrityksen liiketoiminta on vapautettu arvonlisäverosta.
Lisäksi tulee muistaa, että osa yrityksen liikevaihdosta voi olla arvonlisäverollista ja osa puolestaan arvonlisäverotonta ja osa vapautettu arvonlisäverosta. Tämä voi vaikuttaa sekavalta, joten ensin kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen virheiden välttämiseksi.
Arvonlisäveron ilmoittamisessa ja maksamisessa myöhästymisen seuraukset
Arvonlisäveron tilittäminen eräpäivän jälkeen on kallista puuhaa. Jos arvonlisäveroilmoitusta ei jätetä ajoissa, peritään 638,50 Norjan kruunun päiväsakkoa, jonka yläraja on 63 850 kruunua (2024). Kokemuksemme perusteella kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin Norjan verottaja ryhtyy toimeen. Verottajan lähettämästä viestistä sanotaan yleensä, että päiväsakkoa ryhdytään perimään viikon kuluttua viestin vastaanottamisesta.
Lisäksi peritään 12,5 %:n viivästyskorko.
Arvonlisäveroilmoituksen muuttaminen ja virheiden oikaisu
Uusi arvonlisäverolomake otettiin käyttöön 2022. Samalla ilmoituksen virheiden oikaiseminen muuttui. Vuoden 2021 loppuun saakka virheet oikaistiin lähettämällä uusi ilmoitus tai oikaisu asianomaiselta ajanjaksolta. Tämä tehtiin käsin sivustolla skatteetaten.no. Uusi alv-ilmoitus voidaan lähettää suoraan taloushallinnon ohjelmistosta. Jos yritys on tehnyt virheen ja haluaa oikaista sen, 2022 alkaen kyseisen ajanjakson ilmoitus voidaan avata uudelleen, oikaista virhe ja lähettää uusi ilmoitus samalta ajanjaksolta. Asianomaisen toimen voi kuitenkin myös kirjata uudelleen uudelle jaksolle.
Kokemusta arvonlisäveroilmoitusten oikaisemisesta
Leinosella on pitkä kokemus alalta ja olemme nähneet useita erilaisia arvonlisäveroilmoituksissa tehtyjä virheitä. Usein yrityksen työntekijä on ensin yrittänyt tehdä ilmoituksen ilman, että hänellä olisi riittävästi kokemusta arvonlisäverotusta koskevista säännöksistä, ja silloin yleensä tulee myös virheitä. Esimerkiksi ilmoitettu liikevaihto on ollut huomattavasti aiempaa pienempi. Myös Norjan verohallinto huomasi tämän ja yrityksen arvonlisäverotus tarkastettiin. Dokumentaatio tuli lähettää tarkastettavaksi, jotta verottaja pystyi tarkistamaan ilmoituksen oikeellisuuden. Yrityksen täytyi maksaa melko suuri sakko, kun verottaja havaitsi virheitä ilmoitetuissa tiedoissa.
Johtopäätös
Yhteenvetävästi voidaan todeta, että arvonlisäverotusta koskevat säännökset ovat verraten monimutkaisia. Virheiden välttämiseksi on parasta ottaa yhteyttä pätevään kirjanpitäjään. Me teemme arvonlisäveroilmoitukset puolestasi!
