Monet yleiset vapaapäivät vuonna 2025 osuvat arkipäiviin, mikä antaa työntekijöille lisää vapaapäiviä. Vapaapäiviäsi ja palkkaasi koskevat määräykset voivat kuitenkin vaihdella ja riippuvat siitä, missä työskentelet. Vapaapäivien ajankohdan ja omien oikeuksien tietäminen on erittäin tärkeää kaikille työntekijöille, ja se helpottaa myös loman tai pitkän viikonlopun suunnittelua. Tässä artikkelissa annamme yleiskatsauksen Norjan yleisistä vapaapäivistä vuonna 2025 ja työntekijöiden oikeuksista.
Yleiset vapaapäivät vuonna 2025
- Vuosi alkaa tavalliseen tapaan uudenvuodenpäivällä. Tammikuun 1. päivä on keskiviikko.
- Seuraavat vapaapäivät ovat pääsiäisen aikaan. Huhtikuun 17. päivä on kiirastorstai ja huhtikuun 18. päivä pitkäperjantai. Jotkut työntekijät saavat koko keskiviikon tai puoli päivää vapaata ennen kiirastorstaita.
- Pääsiäissunnuntai on 20. huhtikuuta ja pääsiäismaanantai 21. huhtikuuta. Monien kauppojen aukioloajat ovat lyhyemmät pääsiäissunnuntaita edeltävänä lauantaina.
- Toukokuussa meillä on kolme yleistä vapaapäivää, mutta useimmille työntekijöille vain kaksi niistä antaa ylimääräisiä vapaapäiviä. Vapunpäivä on 1. toukokuuta, ja se on torstai. Perustuslain päivä on lauantaina 17. toukokuuta, ja monille työntekijöille se tarkoittaa, että ylimääräistä vapaapäivää ei ole. Ravintolat ovat yleensä auki perustuslain päivänä, mutta monet muut yritykset ovat lauantaina kiinni. Helatorstai on torstaina 29. toukokuuta.
- Kesäkuussa on 2 yleistä vapaapäivää. Helluntai on sunnuntaina 8. kesäkuuta ja 9. kesäkuuta on helluntaimaanantai. Helluntailauantai on lauantaina 7. kesäkuuta, ja monilla kaupoilla on silloin lyhyemmät aukioloajat.
- Joulukuussa on 2 yleistä vapaapäivää. Joulupäivä on torstaina 25. joulukuuta ja tapaninpäivä perjantaina 26. joulukuuta. Jouluaatto on keskiviikkona 24. joulukuuta, mutta vaikka se ei ole yleinen vapaapäivä, monet työntekijät saavat silti joko koko päivän tai puolet siitä vapaaksi. Keskiviikko 31. joulukuuta on uudenvuodenaatto, mutta se on normaali työpäivä. Monet yritykset antavat työntekijöilleen puolet tai koko päivän vapaata.
Työntekijöiden lakisääteiset oikeudet
Yleensä työntekijöillä on vapaata kaikkina yleisinä vapaapäivinä ja sunnuntaisin (joita pidetään myös yleisinä vapaapäivinä). On kuitenkin olemassa useita poikkeustilanteita, joissa työntekijä voi ja joutuu työskentelemään yleisinä vapaapäivinä. Ensimmäinen poikkeus sallii työskentelyn silloin, kun se on työn luonteen vuoksi välttämätöntä. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi terveydenhuoltolaitokset, vartijat, sanomalehdet, hotellit ja tehtaat, jotka toimivat 24 tunnin työvuoroissa.
Toinen poikkeus koskee myyntipisteitä. Esimerkiksi kahviloita, ravintoloita, huoltoasemia, museoita, kioskeja ja alle 100 neliömetrin myymälöitä. Poikkeusta sovelletaan myös yrityksiin, joilla on työehtosopimus (”tariffavtale”). Sunnuntaisin tai muina yleisinä vapaapäivinä työskentelystä on mahdollista sopia, jos siihen on määräaikainen ja erityinen tarve.
Lomapalkka ja palkka yleisinä vapaapäivinä
Monet ihmettelevät, vaikuttavatko yleiset vapaapäivät lomapalkkaan, joten tarkastellaanpa nyt tätä aihetta. Norjassa lomapalkka ansaitaan maksua edeltävänä vuonna. Vähimmäismäärä on 10,2 % edellisen vuoden palkasta, mutta monissa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä käytetään korkeampaa 12 % määrää. Jos työskentelet yrityksessä, jossa lomapalkka on 10,2 %, sinulla on oikeus 4 viikon lomaan + yhteen päivään vuodessa. Jos lomapalkka on 12 %, sinulla on 5 viikon loma. Norjassa on melko yleistä, että kaikki kertynyt lomapalkka maksetaan kesäkuussa tavallisen palkan sijasta. Meidän on kuitenkin selvennettävä, että lomapalkan laskenta perustuu niin sanottuihin työpäiviin (maanantaista lauantaihin), ja näin saadaan keskimäärin 26 työpäivää kuukaudessa. Viiden viikon loma on siis 30 työpäivää (5 viikkoa * 6 työpäivää = 30). Lomapalkkaa maksettaessa työntekijältä on siis vähennettävä 4 työpäivän palkka. Jos sinulla on 4 viikkoa + 1 lomapäivä, se tekee 25 työpäivää. Näin ollen 10,2 % lomapalkkaprosentilla työntekijät saavat lisän, joka vastaa 1/26 heidän palkastaan.
Koska lomapalkka maksetaan yleensä kesäkuussa, jolloin meillä ei ole muita vapaapäiviä, laskelma on edellä kuvatun kaltainen niiden työntekijöiden osalta, joilla on kiinteä kuukausipalkka. Tuntipalkkaisille työntekijöille lomapalkka yksinkertaisesti lisätään edellisen kuukauden tuntipalkkaan eikä vähennyksiä tai lisäyksiä tarvita. Voi myös olla hyödyllistä tietää yleisten vapaapäivien palkkaa koskevat säännöt. Jos työntekijällä on kiinteä kuukausipalkka, maksu on sama riippumatta siitä, kuinka monta yleistä vapaapäivää kuukaudessa on. Palkka on siis sama, jos työntekijä työskentelee jokaisena työpäivänä kuukaudessa, jolloin ei ole vapaapäiviä, ja esimerkiksi maaliskuussa, jolloin on vapaapäiviä pääsiäisen vuoksi, tai toukokuussa, jolloin on yleensä useampia vapaapäiviä joka vuosi. Tuntipalkkaisen työntekijän tilanne on erilainen. Tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa vain työpäiviltä. Jos työntekijällä on vapaapäivä yleisenä vapaapäivänä, korvausta ei makseta.
Yleensä yrityksissä, jotka toimivat yleisinä vapaapäivinä, työntekijät saavat säännöllistä palkkaa. Monilla näistä on kuitenkin työehtosopimus, mikä tarkoittaa, että yleisen vapaapäivän korvaus on maksettava säännöllisen palkan lisäksi, ja sen on oltava vähintään 50 % normaalipalkasta.
Kansainvälinen työläisten päivä ja perustuslain päivä
Kansainväliseen työläisten päivään ja perustuslain päivään sovelletaan omia sääntöjä, kun ne ovat muuna päivänä kuin sunnuntaina tai muuna yleisenä vapaapäivänä. Näissä tapauksissa työntekijä saa täyden palkan, vaikka hän ei työskentelisikään kyseisenä päivänä, ja tämä koskee myös tuntityöntekijöitä. Esimerkiksi jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee joka torstai ja 1.5. osuu torstaille, työntekijällä on vapaapäivä, mutta hän saa silti palkan. Tuntipalkkaisten työntekijöiden vapaapäivänä saatavan palkan edellytyksenä on, että työntekijä on ollut palkattuna 30 peräkkäistä päivää ennen tätä yleistä vapaapäivää. Jos työntekijä työskentelee tällaisena päivänä, hänelle maksetaan sama korvaus kuin sunnuntaisin, vähintään 50 % normaalin palkan lisäksi. Jos 1.5. tai 17.5. osuu sunnuntaille, tuntipalkkaisille työntekijöille, joilla on vapaata, ei makseta mitään, kun taas työssä oleville maksetaan sama palkka kuin jos he olisivat työskennelleet tavallisena sunnuntaina, sekä normaali palkka että sunnuntaikorvaus. Työsopimuksessa voidaan sopia myös muista korvauksista.
Työnantajan velvollisuudet
Lopuksi voimme mainita joitain velvollisuuksia, joita työnantajan on noudatettava, kun on kyse työskentelystä yleisinä vapaapäivinä. Jos työntekijä työskentelee sunnuntaina tai muuna yleisenä vapaapäivänä, työntekijän on yleensä pidettävä seuraava sunnuntai vapaana. Poikkeuksia tästä säännöstä voidaan tehdä työntekijän kanssa tehdyllä kirjallisella sopimuksella. Näissä tapauksissa sopimus tehdään sunnuntaiden ja yleisten vapaapäivien keskimääräisen laskennan perusteella. Tässä tapauksessa työntekijällä on oltava vapaata vähintään joka neljäs sunnuntai. Lisäksi sunnuntaisin työskentelevillä työntekijöillä on oikeus saada sunnuntai vapaaksi joko välittömästi ennen lomaa tai sen jälkeen.
Haluatko tietää lisää Norjan yleisistä vapaapäivistä ja palkanmaksusta? Ota meihin yhteyttä täällä.
