Palkan ilmoittaminen

Aiemmin Norjassa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden palkkailmoitukset piti tehdä manuaalisesti Altinnin kautta. Nykyään tämä prosessi voidaan hoitaa tehokkaammin palkanlaskentajärjestelmän Tripletexin avulla.

Kaikkien työntekijöiden on ensin rekisteröitävä tarvittavat tiedot, kuten D-numero, asema ja yhteystiedot. Kun tämä on tehty, raportoinnista tulee tehokkaampaa, koska tiedot tallennetaan ja niitä käytetään automaattisesti uudestaan. A-melding – kuukausittainen raportti Norjan verohallinnolle – voidaan toimittaa myös suoraan palkanlaskentajärjestelmän kautta.

Prosessin aikaa vievin osa on työntekijöiden lisääminen järjestelmään. Kaikki tiedot on syötettävä oikein, jotta raportointi on täydellistä ja tarkkaa.

Lisäksi palkanlaskijan on oltava tietoinen siitä, minkä projektin parissa työntekijä työskentelee (asiakas, projektin kesto) ja oleskeleeko henkilö Norjassa yli 183 päivää 12 kuukauden aikana, koska tämä vaikuttaa verovelvollisuuteen.

D-numero

Kaikkien työntekijöiden, joilla ei ole norjalaista henkilötunnusta, on hankittava D-numero ennen kuin he voivat aloittaa työskentelyn Norjassa. D-numero on väliaikainen henkilötunnus, jota vaaditaan myös verovähennyskorttia haettaessa.

Yleensä työntekijän on käytävä henkilöllisyyden tarkastuksessa yhdessä 48 verotoimistosta saadakseen D-numeron ja verokortin. Leinonen voi auttaa koko prosessin ajan. D-numeroa käytetään myös kansalliseen väestörekisteriin rekisteröitymisessä.

NUF-numero

Ilmoittaakseen työntekijöitä Norjassa, yrityksellä on oltava norjalainen organisaationumero. Jos sinulla on vain ulkomainen yritys, sinun on perustettava Norjassa rekisteröity ulkomainen yritys (NUF). Voimme auttaa tässä rekisteröinnissä.

Jos yritys on jo rekisteröity Norjassa, palkanlaskennasta vastaava yritys on rekisteröitävä kirjanpitäjäksi koordinoidulla rekisteri-ilmoituksella Altinnissa. Ilmoitus lähetetään toimitusjohtajalle allekirjoitettavaksi. Hyväksynnän jälkeen kirjanpitäjä saa tarvittavat oikeudet palkkojen ilmoittamiseen.

HSE-kortti

Joillakin toimialoilla – erityisesti rakennus- ja siivousalalla – kaikilla työntekijöillä on oltava HSE-kortti (terveys, turvallisuus ja ympäristö). Tämä toimii henkilökorttina ja osoittaa työnantajan. Rakennustyömailla kortti vaaditaan tiloihin pääsemiseksi.

Työnantaja on vastuussa HSE-korttien tilaamisesta, mutta autamme mielellämme koko tilausprosessissa.

Palkkalaskelmat

Jos työntekijäsi ovat verovelvollisia Norjassa, sinun työnantajana on lähetettävä palkkalaskelmat jokaiselle työntekijälle. Jos käytät palkanlaskentajärjestelmää, kuten Tripletexiä, palkkalaskelmat lähetetään turvallisesti salattuna sähköpostina jokaiselle työntekijälle, henkilötiedot suojaten. Palkanlaskenta on aina hyväksytettävä työnantajalla ennen palkkalaskelmien jakelua.

Pysyvä toimipaikka ja verovelvollisuus

Jos yrityksesi toimii Norjassa yli 12 kuukautta, Norjan viranomaiset voivat pitää sitä pysyvänä toimipaikkana. Tämä tarkoittaa, että yrityksestä tulee verovelvollinen Norjassa paikallisesti saaduista tuloista.

Samalla työntekijöistä tulee verovelvollisia Norjassa siellä ansaitsemistaan tuloista, asuinpaikasta riippumatta. Jos heillä on veronalaista tuloa myös toisessa EU-maassa, kaksinkertainen verotus vältetään verosopimusten avulla. Vero maksetaan siinä maassa, jossa tulot on ansaittu.

Ota yhteyttä

Ulkomaisten työntekijöiden palkkojen ilmoittaminen Norjassa edellyttää sekä säännösten että käytännön ratkaisujen hyvää tuntemusta. D-numerot, verokortit, A-melding ja kaikki HSE-korttivaatimukset on käsiteltävä asianmukaisesti virheiden ja viivästysten välttämiseksi. Tehokkaan palkanlaskentajärjestelmän käyttö yksinkertaistaa prosessia ja ammattitaitoinen tuki voi säästää sekä aikaa että resursseja. Leinonen Norjalla on vankka kokemus ja se opastaa sinut turvallisesti koko prosessin läpi – rekisteröinnistä raportointiin ja neuvontapalveluihin.

Ota yhteyttä – me hoidamme loput!

The post Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkailmoitus Norjassa appeared first on Leinonen Norway.

Mitä ovat työnantajan sosiaalivakuutusmaksut?

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat työnantajan palkoista maksamia veroja Norjassa sosiaalivakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi. Sosiaalietuudet, kuten sairauspäivärahat, eläke ja muut sosiaaliturvaetuudet rahoitetaan tällä verolla. Verokannat vaihtelevat välillä 0 % – 14,1 % riippuen toimialan tyypistä ja yrityksen sijaintipaikasta.

Mitä ovat työnantajan ylimääräiset sosiaalimaksut?

Vuonna 2023 otettiin käyttöön väliaikainen lakimuutos, jonka mukaan yli 750 000 NOK palkoista peritään 5 % ylimääräinen työnantajan sosiaalivakuutusmaksu. Tämä lakimuutos tehtiin lisäämään valtion budjetin ylimääräisiin menoihin tarkoitettua osuutta. Vuonna 2024 työnantajien ylimääräisten lisämaksujen rajaa muutettiin 100 000 NOK:lla, joten sitä sovelletaan ensimmäisestä 850 000 NOK ylittävästä kruunusta.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksun lisäveloituksen lopettaminen

Alusta alkaen tätä lakimuutosta kuvailtiin ”tilanteeseen mukautetuksi ja väliaikaiseksi toimenpiteeksi”. On hyvä syy, miksi tämä maksu poistuu 1.1.2025 alkaen. Lakimuutosta kritisoitiin, koska se on lisännyt työnantajien kustannuksia heidän palkatessaan erittäin korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Nyt kun se lakkautetaan, sillä on useita myönteisiä vaikutuksia norjalaisiin yrityksiin.

Edut yrityksille

Työnantajien on varmasti helpompi rekrytoida päteviä työntekijöitä, koska työvoimakustannukset pienenevät merkittävästi. Se vähentää myös supistusten todennäköisyyttä. Kun työvoimakustannukset ovat alhaisemmat, se lisää mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä ja nostaa nykyisten työntekijöiden palkkoja tai muita etuuksia.

Työnantajien pitäisi myös arvioida, pitäisikö vuoden 2025 budjetteja mukauttaa. Monet norjalaiset yritykset maksavat työntekijöilleen bonuksia joulukuussa. Työnantajan ylimääräisten sosiaalivakuutusmaksujen lakkauttamisen vuoksi voi joissakin tapauksissa olla järkevää odottaa maksun suorittamista tammikuuhun 2025 asti.

Ota yhteyttä

Jos haluat varmistaa, että työnantajan sosiaalivakuutuksen ilmoittaminen tapahtuu oikein palkanlaskennassa, ota meihin yhteyttä täällä.

The post Työnantajan sosiaalivakuutusmaksun lisäveloituksen lopettaminen vuonna 2025 appeared first on Leinonen Norway.

Yleiset vapaapäivät vuonna 2025

• Vuosi alkaa tavalliseen tapaan uudenvuodenpäivällä. Tammikuun 1. päivä on keskiviikko.
• Seuraavat vapaapäivät ovat pääsiäisen aikaan. Huhtikuun 17. päivä on kiirastorstai ja huhtikuun 18. päivä pitkäperjantai. Jotkut työntekijät saavat koko keskiviikon tai puoli päivää vapaata ennen kiirastorstaita.
• Pääsiäissunnuntai on 20. huhtikuuta ja pääsiäismaanantai 21. huhtikuuta. Monien kauppojen aukioloajat ovat lyhyemmät pääsiäissunnuntaita edeltävänä lauantaina.
• Toukokuussa meillä on kolme yleistä vapaapäivää, mutta useimmille työntekijöille vain kaksi niistä antaa ylimääräisiä vapaapäiviä. Vapunpäivä on 1. toukokuuta, ja se on torstai. Perustuslain päivä on lauantaina 17. toukokuuta, ja monille työntekijöille se tarkoittaa, että ylimääräistä vapaapäivää ei ole. Ravintolat ovat yleensä auki perustuslain päivänä, mutta monet muut yritykset ovat lauantaina kiinni. Helatorstai on torstaina 29. toukokuuta.
• Kesäkuussa on 2 yleistä vapaapäivää. Helluntai on sunnuntaina 8. kesäkuuta ja 9. kesäkuuta on helluntaimaanantai. Helluntailauantai on lauantaina 7. kesäkuuta, ja monilla kaupoilla on silloin lyhyemmät aukioloajat.
• Joulukuussa on 2 yleistä vapaapäivää. Joulupäivä on torstaina 25. joulukuuta ja tapaninpäivä perjantaina 26. joulukuuta. Jouluaatto on keskiviikkona 24. joulukuuta, mutta vaikka se ei ole yleinen vapaapäivä, monet työntekijät saavat silti joko koko päivän tai puolet siitä vapaaksi. Keskiviikko 31. joulukuuta on uudenvuodenaatto, mutta se on normaali työpäivä. Monet yritykset antavat työntekijöilleen puolet tai koko päivän vapaata.

Työntekijöiden lakisääteiset oikeudet

Yleensä työntekijöillä on vapaata kaikkina yleisinä vapaapäivinä ja sunnuntaisin (joita pidetään myös yleisinä vapaapäivinä). On kuitenkin olemassa useita poikkeustilanteita, joissa työntekijä voi ja joutuu työskentelemään yleisinä vapaapäivinä. Ensimmäinen poikkeus sallii työskentelyn silloin, kun se on työn luonteen vuoksi välttämätöntä. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi terveydenhuoltolaitokset, vartijat, sanomalehdet, hotellit ja tehtaat, jotka toimivat 24 tunnin työvuoroissa.

Toinen poikkeus koskee myyntipisteitä. Esimerkiksi kahviloita, ravintoloita, huoltoasemia, museoita, kioskeja ja alle 100 neliömetrin myymälöitä. Poikkeusta sovelletaan myös yrityksiin, joilla on työehtosopimus (”tariffavtale”). Sunnuntaisin tai muina yleisinä vapaapäivinä työskentelystä on mahdollista sopia, jos siihen on määräaikainen ja erityinen tarve.

Lomapalkka ja palkka yleisinä vapaapäivinä

Monet ihmettelevät, vaikuttavatko yleiset vapaapäivät lomapalkkaan, joten tarkastellaanpa nyt tätä aihetta. Norjassa lomapalkka ansaitaan maksua edeltävänä vuonna. Vähimmäismäärä on 10,2 % edellisen vuoden palkasta, mutta monissa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä käytetään korkeampaa 12 % määrää. Jos työskentelet yrityksessä, jossa lomapalkka on 10,2 %, sinulla on oikeus 4 viikon lomaan + yhteen päivään vuodessa. Jos lomapalkka on 12 %, sinulla on 5 viikon loma. Norjassa on melko yleistä, että kaikki kertynyt lomapalkka maksetaan kesäkuussa tavallisen palkan sijasta. Meidän on kuitenkin selvennettävä, että lomapalkan laskenta perustuu niin sanottuihin työpäiviin (maanantaista lauantaihin), ja näin saadaan keskimäärin 26 työpäivää kuukaudessa. Viiden viikon loma on siis 30 työpäivää (5 viikkoa * 6 työpäivää = 30). Lomapalkkaa maksettaessa työntekijältä on siis vähennettävä 4 työpäivän palkka. Jos sinulla on 4 viikkoa + 1 lomapäivä, se tekee 25 työpäivää. Näin ollen 10,2 % lomapalkkaprosentilla työntekijät saavat lisän, joka vastaa 1/26 heidän palkastaan.

Koska lomapalkka maksetaan yleensä kesäkuussa, jolloin meillä ei ole muita vapaapäiviä, laskelma on edellä kuvatun kaltainen niiden työntekijöiden osalta, joilla on kiinteä kuukausipalkka. Tuntipalkkaisille työntekijöille lomapalkka yksinkertaisesti lisätään edellisen kuukauden tuntipalkkaan eikä vähennyksiä tai lisäyksiä tarvita. Voi myös olla hyödyllistä tietää yleisten vapaapäivien palkkaa koskevat säännöt. Jos työntekijällä on kiinteä kuukausipalkka, maksu on sama riippumatta siitä, kuinka monta yleistä vapaapäivää kuukaudessa on. Palkka on siis sama, jos työntekijä työskentelee jokaisena työpäivänä kuukaudessa, jolloin ei ole vapaapäiviä, ja esimerkiksi maaliskuussa, jolloin on vapaapäiviä pääsiäisen vuoksi, tai toukokuussa, jolloin on yleensä useampia vapaapäiviä joka vuosi. Tuntipalkkaisen työntekijän tilanne on erilainen. Tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa vain työpäiviltä. Jos työntekijällä on vapaapäivä yleisenä vapaapäivänä, korvausta ei makseta.

Yleensä yrityksissä, jotka toimivat yleisinä vapaapäivinä, työntekijät saavat säännöllistä palkkaa. Monilla näistä on kuitenkin työehtosopimus, mikä tarkoittaa, että yleisen vapaapäivän korvaus on maksettava säännöllisen palkan lisäksi, ja sen on oltava vähintään 50 % normaalipalkasta.

Kansainvälinen työläisten päivä ja perustuslain päivä

Kansainväliseen työläisten päivään ja perustuslain päivään sovelletaan omia sääntöjä, kun ne ovat muuna päivänä kuin sunnuntaina tai muuna yleisenä vapaapäivänä. Näissä tapauksissa työntekijä saa täyden palkan, vaikka hän ei työskentelisikään kyseisenä päivänä, ja tämä koskee myös tuntityöntekijöitä. Esimerkiksi jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee joka torstai ja 1.5. osuu torstaille, työntekijällä on vapaapäivä, mutta hän saa silti palkan. Tuntipalkkaisten työntekijöiden vapaapäivänä saatavan palkan edellytyksenä on, että työntekijä on ollut palkattuna 30 peräkkäistä päivää ennen tätä yleistä vapaapäivää. Jos työntekijä työskentelee tällaisena päivänä, hänelle maksetaan sama korvaus kuin sunnuntaisin, vähintään 50 % normaalin palkan lisäksi. Jos 1.5. tai 17.5. osuu sunnuntaille, tuntipalkkaisille työntekijöille, joilla on vapaata, ei makseta mitään, kun taas työssä oleville maksetaan sama palkka kuin jos he olisivat työskennelleet tavallisena sunnuntaina, sekä normaali palkka että sunnuntaikorvaus. Työsopimuksessa voidaan sopia myös muista korvauksista.

Työnantajan velvollisuudet

Lopuksi voimme mainita joitain velvollisuuksia, joita työnantajan on noudatettava, kun on kyse työskentelystä yleisinä vapaapäivinä. Jos työntekijä työskentelee sunnuntaina tai muuna yleisenä vapaapäivänä, työntekijän on yleensä pidettävä seuraava sunnuntai vapaana. Poikkeuksia tästä säännöstä voidaan tehdä työntekijän kanssa tehdyllä kirjallisella sopimuksella. Näissä tapauksissa sopimus tehdään sunnuntaiden ja yleisten vapaapäivien keskimääräisen laskennan perusteella. Tässä tapauksessa työntekijällä on oltava vapaata vähintään joka neljäs sunnuntai. Lisäksi sunnuntaisin työskentelevillä työntekijöillä on oikeus saada sunnuntai vapaaksi joko välittömästi ennen lomaa tai sen jälkeen.

Haluatko tietää lisää Norjan yleisistä vapaapäivistä ja palkanmaksusta? Ota meihin yhteyttä täällä.

The post Yleiset vapaapäivät ja korvaukset Norjassa appeared first on Leinonen Norway.

Milloin tämä järjestelmä otettiin käyttöön ja mitä a-melding tekee?

A-melding otettiin käyttöön 1.1.2015. Se otettiin käyttöön yksinkertaistamaan ja koordinoimaan työnantajien raportointia ja tarkoitti, ettei yritysten tarvinnut enää lähettää 5 lomaketta, koska ne korvattiin a-meldingillä, joka sisälsi kaikki tarvittavat tiedot.

Tämä on digitaalinen raportti, joka lähettää työnantajalta tietoa työntekijöistä Norjan työ- ja sosiaalihallinnolle (NAV), Norjan tilastokeskukselle (SSB) ja Norjan verohallinnolle. A-melding sisältää tietoja työntekijän tuloista, työsuhteista ja ennakonpidätyksistä. Lisäksi se raportoi työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ja finanssitoimintaverosta.

Pitääkö kaikkien yritysten toimittaa a-melding?

Kaikkien yritysten, joilla on työntekijöitä, on toimitettava a-melding kuukausittain. Tämä koskee sekä niitä, joille on maksettu palkkaa sekä niitä, joille ei ole maksettu palkkaa, mutta jotka ovat edelleen rekisteröityneitä yrityksen työntekijöiksi. Yritysten, joilla ei ole rekisteröityjä työntekijöitä, ei tarvitse toimittaa a-meldingiä. Jos palkkaa ei ole maksettu, sinun on ilmoitettava vain työsuhteet ja a-meldingin summa on 0. Jättöpäivä on kunkin kuukauden 5. päivä.

Toimitus tapahtuu yleensä palkanlaskentajärjestelmän kautta, mutta on myös mahdollista lähettää se manuaalisesti osoitteesta Skatteetaten.no. Suosittelemme lähettämään sen kirjanpito- ja palkanlaskentaohjelmastamme Tripletexistä.

Miksi on tarpeen toimittaa a-melding?

On useita syitä, miksi a-melding on toimitettava joka kuukausi:

• Jokaisen työntekijän palkan ilmoittamiseksi, jotta Norjan verohallinto voi laskea heidän veronsa.
• Norjan tilastokeskus (SSB) käyttää näitä tietoja laatiakseen tilastoja palkoista, työllisyydestä ja sairauslomista.
• NAV käyttää tietoja vanhempain- ja sairauslomien sekä työttömyysetuuksien laskentaan.

Mitä tapahtuu, jos et toimita a-meldingiä?

Jos yritys ei toimita a-meldingiä määräaikaan mennessä tai toimittaa sen väärin, se voi saada Norjan verohallinnolta kirjeen seuraamuksista. Sakko on 131 NOK työntekijää kohden päivässä (2025). Sakkoa kertyy, kunnes a-melding on toimitettu tai virhe on korjattu. Se voi olla enintään 1 314 000 NOK (2025).

Ota yhteyttä

On erittäin tärkeää toimittaa a-melding kuukausittain sen varmistamiseksi, että kaikki työntekijöiden tiedot on raportoitu oikein ja vältytään sakoilta. Leinonen Norja voi auttaa sinua palkanlaskennassa ja a-meldingin raportoinnissa, jotta vältyt tarpeettomilta sakoilta. Ota yhteyttä täällä.

The post A-melding appeared first on Leinonen Norway.

Tarvitsetko kirjanpitäjää?

Monet yrittäjät ostavat jonkun kirjanpito-ohjelman lisenssin (Tripletex, Conta, Fiken ja monia muita) ja ajattelevat, että koska heillä on ohjelma, he voivat hoitaa kirjanpitonsa itse. Tavallaan voisi sanoa, että Norjan laki ei edellytä kirjanpitäjän käyttöä. Monet heistä kuitenkin huomaavat kirjanpitäjän tarpeen ilmenevän usein vasta sen jälkeen, kun he ovat yrittäneet hoitaa kirjanpitoa jonkin aikaa itse, huomaavat tehneensä virheitä ja joutuvat toimittamaan veroilmoituksen ja tilinpäätöksen.

Monet yrittäjät eivät ajattele, että itse tehdyssä kirjanpidossa virheen korjaaminen vie paljon enemmän aikaa kuin tekeminen alusta asti oikein. Jopa suhteellisen pienetkin virheet esimerkiksi alv-koodeissa, voivat johtaa tuntikausien korjaamiseen. Tämä johtuu siitä, että on tehtävä uudet pankkien täsmäytykset, ja uudet alv-raportit on korjattava ja täsmäytettävä.

Monet kirjanpitonsa itse hoitavat yrittäjät eivät myöskään ymmärrä, etteivät he välttämättä saa ilmoitusta jokaisesta virheestä, jos he käyttävät jotain näistä ohjelmista. Voit lähettää veroilmoituksen ja tilinpäätöksen itse, mutta ovatko ne oikein? Et voi tietää, ellet itse ole kirjanpitäjä, mitä hyvin harvat yrittäjät ovat. Pahimmassa tapauksessa saatat maksaa joko liikaa tai liian vähän veroja. Sinun ei tarvitse miettiä sitä, kun hyvä kirjanpitäjä on toimittanut veroilmoituksen ja tilinpäätöksen puolestasi.

Kun tilitoimisto toimittaa veroilmoituksen puolestasi, se tarkoittaa, että kirjaukset on huolellisesti tarkastettu ja mahdolliset virheet ja ristiriitaisuudet on poistettu, koska koko vuosi on täsmäytetty. Tällaisen vuosittaisen täsmäytyksen takana on usein monta työtuntia, mutta se on välttämätöntä, jotta lopputulos olisi hyvä.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä jo tänään, niin tarkistamme kirjanpitosi ja korjaamme sen!

The post Voitko hoitaa kirjanpitosi ilman kirjanpitäjää? appeared first on Leinonen Norway.

Mikä on veroilmoitus?

Veroilmoitus on Norjan verohallinnolle toimitettava raportti, joka sisältää tietoja yrityksen tuloista, menoista, varoista ja veloista. Myös muut olennaiset taloudelliset seikat sisältyvät veroilmoitukseen ja muodostavat pohjan edellisen vuoden verojen laskennalle. Ilmoituksen määräaika on yleensä 31.5., mutta vuonna 2025 se on 2.6. Syynä tähän on se, että 31.5. on lauantai vuonna 2025, joten määräaikaa on sen vuoksi lykätty.

Mitä uutta veroilmoituksessa on vuonna 2025?

Tärkein muutos yksityisen osakeyhtiön (AS) tai ulkomaisen yrityksen norjalaisen sivuliikkeen (NUF) omistajille on se, että ilmoitukset on toimitettava kirjanpito-ohjelman kautta. Yksinyrittäjien (ENK) on edelleen mahdollista toimittaa se manuaalisesti Altinnissa, mutta toimittaminen järjestelmän kautta on suositeltavaa. Syynä tähän on se, että toimitusprosessi on tehokkaampi ja vältetään monia tarpeettomia virheitä vanhaan menetelmään verrattuna. Käytämme Tripletexiä, joka on valmis uuteen ratkaisuun.

Veropäätös vuonna 2025

Saat alustavan veropäätöksen välittömästi toimittamisen jälkeen. Yrittäjien on kuitenkin odotettava lopullista veropäätöstä syksyyn asti, yleensä se tulee lokakuussa. Silloin sinulle ilmoitetaan, saatko veronpalautusta vai joudutko maksamaan jäännösveroa.

Edut yritysten omistajille

Uusi ratkaisu tarjoaa monia etuja. Tärkein etu on toimitettujen veroilmoitusten laadun parantuminen. Tämä tarkoittaa, että verolaskelmat ovat oikein etkä joudu käyttämään paljon aikaa niiden korjaamiseen. Se on myös yksinkertaisempi prosessi kirjanpitäjille, koska enemmän tietoja täytetään automaattisesti ja saat palautetta mahdollisista eroavaisuuksista ennen.

Sekä Norjan verohallinto että järjestelmän toimittajat ovat tehneet paljon töitä uuden ratkaisun eteen ja sitä on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2021 lähtien. Vuonna 2025 uuden ratkaisun pitäisi toimia paljon paremmin kuin aiempina vuosina, koska monia virheitä on korjattu.

Ota yhteyttä

Jos haluat lähettää yrityksesi veroilmoituksen, ota meihin yhteyttä täällä.

The post Veroilmoitus vuonna 2025 appeared first on Leinonen Norway.

Mikä on vuosikertomus?

Vuosikertomus on katsaus yrityksen taloudelliseen tilanteeseen vuoden aikana. Siitä selviää myös yrityksen liikevoitto vuoden lopussa sekä sen tulot ja menot. Monille yrittäjille liikevoitto on tärkein asia, mutta muista, että myös tase (varat, velat ja oma pääoma) ja liitetietoineen on sisällytettävä. Liitetiedoissa selitetään kirjanpidon eri erät tarkemmin. Jättöpäivä on kunkin vuoden 31. heinäkuuta. On tärkeää muistaa, että yhtiökokouksen on hyväksyttävä vuosikertomus viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Minkä yritysten on toimitettava vuosikertomus?

Kaikkien kirjanpitovelvollisten yritysten on toimitettava vuosikertomuksensa. Tämä koskee seuraavia: AS (yksityinen osakeyhtiö), ASA (julkiset osakeyhtiöt), NUF (Norjassa rekisteröidyt ulkomaiset yritykset), jotka ovat Norjan verotuksen alaisia, BRL (asunto-osuuskunnat) ja BBL (talonrakennusosuuskunnat), säätiöt, julkiset yhtiöt, sijoitusrahastot ja yhteisomistuksessa olevat laivanvarustamot. Yksityisten elinkeinonharjoittajien (ENK), joiden varojen arvo on yli 20 000 000 Norjan kruunua tai joiden työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä on yli 20 henkilötyövuotta, on toimitettava vuosikertomus, kun taas ne, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, on vapautettu velvollisuudesta toimittaa vuosikertomus.

Onko vuonna 2025 mitään uutta?

Vuosikertomuksen voi edelleen toimittaa manuaalisesti Altinnin kautta, mutta se on toimitettava kirjanpito-ohjelmasta haettavalla vakiomuotoisella lomakkeella. On erittäin suositeltavaa, että tiedot toimitetaan vuosikertomuksen laatimista tukevan järjestelmän kautta. Monissa nykyaikaisissa kirjanpitojärjestelmissä on mahdollisuus toimittaa vuosikertomus suoraan Altinnille. Toimitamme vuosikertomukset useimmille asiakkaillemme Tripletexin kautta.

Miksi yritysten omistajien on toimitettava vuosikertomus?

Vuosikertomukset toimitetaan vuosittain, koska Norjan viranomaiset haluavat yrityssektorin olevan avoin. Taloudelliset luvut ovat saatavilla Proofin ja Purehelpin kaltaisilla verkkosivustoilla. Tämä tarkoittaa, että asiakkaasi, toimittajasi, sijoittajasi tai kuka tahansa, joka harkitsee työpaikan hakemista yrityksessäsi, voi nähdä yrityksesi taloudelliset tulokset.

Ota yhteyttä

Jos haluat lähettää yrityksesi vuosikertomuksen, ota meihin yhteyttä täällä.

The post Vuosikertomus 2025 appeared first on Leinonen Norway.

Ennen liiketoiminnan aloittamista ja yrityksen perustamista Norjassa tulee valita sopiva yhtiömuoto. Sopivan yhtiömuodon valintaan vaikuttavat henkilöstömäärä, yrittäjän riskinottokyky ja tulevaisuudensuunnitelmat. Tästä syystä tulee kiinnittää erityistä huomiota sopivan yhtiömuodon valintaan, sillä se auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet sekä täyttämään lakisääteiset vaatimukset.

Yleisimmät yhtiömuodot Norjassa:

• toiminimi (ENK),
• sivuliike (NUF)
• osakeyhtiö (AS).

Yksinkertaisin tapa aloittaa yritystoiminta Norjassa on toiminimi (ENK). Näin on siksi, että toiminimeen ei tarvita vähimmäispääomaa ja myös rekisteröityminen sujuu nopeasti. Toiminimellä toimiva tekee kaikki päätökset itse ja voi käyttää verojen jälkeen jäljelle jääneen tulon. Kannattaa muistaa, että omistajalla on myös täysi taloudellinen vastuu.

Norjassa yrityksen perustaminen sujuu kätevästi Brønnøysund-palvelun kautta. Altinn on virallinen sivusto, josta löytyy kaikki yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan Norjassa tarvittavat tiedot. Sivustolta löytyy tietoa ja ohjeita yrityksen rekisteröimisestä sekä Norjassa toimimisesta.

Mielenkiintoista on, että 68 %:lla kaikista norjalaisista yrityksistä ei ole lainkaan rekisteröityjä työntekijöitä. 16 % kaikista yrityksistä on 1-4 työntekijän yrityksiä. Tämä tarkoittaa, että 84 % kaikista yrityksistä Norjassa on pieniä mikroyrityksiä. Vain 1 %:lla yrityksistä henkilöstömäärä on 50-99 ja vain 0,5 %:ssa yrityksistä työntekijöitä on 100-249. Enemmistö Norjan markkinasta koostuukin hyvin pienistä yrityksistä.

VEROTUS JA ARVONLISÄVERO

Yleisesti ottaen kotimaisten ja ulkomaisten yritysten, joilla on kiinteä toimipaikka sekä toimintaa Norjassa, on maksettava voitosta 22 %:n yhteisövero. Samaa yhteisöveroa sovelletaan kaikkiin yrityksiin. Vero tunnetaan nimellä ”ennakkovero” ja maksetaan yleensä helmikuussa ja huhtikuussa edelliseltä päättyneeltä tilikaudelta. Lopullinen veroilmoitukseen perustuva vero maksetaan tilikauden päättymistä seuraavan vuoden lokakuussa. Lue lisää täältä.

Useimmat palveluja ja tuotteita myyvät norjalaiset yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia, elleivät yrityksen myymät tuotteet tai palvelut ole arvonlisäverottomia (esimerkiksi terveydenhuolto- ja kulttuuri- ja koulutuspalvelut). Arvonlisävelvolliseksi tulee rekisteröityä, kun liikevaihto ylittää 50 000 Norjan kruunua viimeisen 12 kuukauden aikana. Myös muut palvelut on voitu vapauttaa arvonlisäverosta (esimerkiksi vienti), mutta yrityksen on siitä huolimatta rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja tehtävä arvonlisäveroilmoitukset. Yleinen arvonlisävero on 25 %. Elintarvikkeiden alennettu arvonlisävero on 15 %. Henkilöliikenteen ja elokuva-, sekä museolippujen yms. alennettu arvonlisäveromäärä on 12 % ja jalostamattoman kalan puolestaan 11,11%.  Ulkomaiset yritykset, joilla on arvonlisäverollista liikevaihtoa Norjassa, on rekisteröityvä alv-rekisteriin samojen sääntöjen mukaisesti kuin norjalaistenkin yritysten.

KIRJANPITO

Milloin yrityksen on rekisteröidyttävä Norjassa?
Yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan Norjan yritysrekisteriin rekisteröity yhteisötunnus. Tarkastellaanpa kahta yleisintä norjalaista yhtiömuotoa hiukan lähemmin.

OSAKEYHTIÖ (AS)

• pakollinen vähimmäisosakepääoma 30 000 Norjan kruunua
• kirjanpito on järjestettävä säännösten mukaisesti
• arvonlisäveroilmoitus on tehtävä kahden kuukauden välein
• perusteellista kirjanpitoa tarvitaan
• palkat veroineen ja muine maksuineen ilmoitetaan ja maksetaan Norjassa
• riski rajoittuu osakepääomaan Norjassa
• työntekijät maksavat veronsa Norjaan
• erittäin hyvä maine Norjassa   

Sivuliike (NUF)

• arvonlisäveroilmoitus on tehtävä joka toinen kuukausi
• perusteellista kirjanpitoa tarvitaan
• palkat on ilmoitettava ja maksettava Norjassa
• myös emoyhtiö kotimaassa voi olla vastuussa riskeistä
• joissakin tarkoin rajatuissa tapauksissa voidaan tehdä vaikkapa enintään 6 kuukautta kestävä asennushanke, jossa yritys ja työntekijät maksavat verot kotimaahan
• heikko maine Norjassa ja vaikea löytää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita

Rajavastuuyhtiö ja osakeyhtiö (AS)

Rajavastuuyhtiö on yleisin yhtiömuoto Norjassa, jota käyttävät yleensä pienet ja keskikokoiset yritykset.  Norjan 656 000 yrityksestä keskimäärin 400 000 on rajavastuuyhtiöitä. Tässä yhtiömuodossa vähimmäisosakepääoma on 30 000 Norjan kruunua (noin 4 200 euroa).

Rajavastuuyhtiön voi perustaa myös yksin. Yhtiökokous ja osakkaat tekevät kaikki tärkeimmät päätökset. Hallituksessa voi myös olla useampi jäsen ja yhtiöllä voi olla myös toimitusjohtaja. Rajavastuuyhtiön pääoma on jaettu osakkeisiin, ja päätös näiden osakkeiden luovuttamisesta voidaan tehdä vain hallituksen jäsenten enemmistöpäätöksellä. On hyvä muistaa, että rajavastuuyhtiötä perustettaessa ei tarvita välttämättä hallitusta, mutta yhtiöllä on tällöin oltava vähintään toimitusjohtaja.

Osakeyhtiö on yleensä isompien yritysten yhtiömuoto. Vaadittu osakepääoma on vähintään 1 000 000 Norjan kruunua (noin 83 000 euroa). Pääoma jakautuu osakkeisiin ja yhtiö voi myös listautua pörssiin. Päätöksenteosta vastaa yhtiökokous ja yritystoimintaan liittyvästä päivittäisestä päätöksenteosta puolestaan hallitus.

Sivuliike (NUF)

Sivuliike eli NUF on ulkoimaisen yhtiön sivuliike, joka toimii asianomaisen ulkomaisen yhtiön alaisuudessa. Ulkomainen yritys on vastuussa Norjan sivuliikkeestä ja Norjan sääntöjä sekä lakeja on noudatettava. Sivuliikkeen on nimettävä yhteyshenkilö tai toimitusjohtaja, joka on joko Norjan kansalainen tai jolla on norjalainen henkilötunnus, joskaan asianomaisen henkilön ei tarvitse asua pysyvästi Norjassa.

Jos suunnitelmissa on lyhytaikainen hanke Norjassa, sivuliike saattaa olla toimiva vaihtoehto. Sivuliikkeen verovelvollisuus Norjassa tulee arvioida tapauskohtaisesti. Verojen maksaminen kotimaahan on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Jos työntekijä on työskennellyt Norjassa yli 183 päivää viimeisen 12 kuukauden aikana, hän on verovelvollinen Norjassa ensimmäisestä työpäivästä alkaen.

Toiminimi (ENK)

Toiminimi tarkoittaa yhtiömuotoa, jossa luonnollinen henkilö rekisteröityy yrittäjäksi. Yhdenhengen yritys on helpoin ja edullisin tapa aloittaa yritystoiminta Norjassa. Tämän yhtiömuodon ensisijainen etu on melko nopea ja edullinen rekisteröinti (2 499 Norjan kruunua sähköisesti rekisteröitäessä), eikä osakepääomaa tarvita. Lisäksi voiton ottaminen yrityksestä on helppoa, koska palkkaa ei tarvitse maksaa edellyttäen, että toiminimellä toimii pelkästään yhtiön perustaja eikä työntekijöitä ole. Yrittäjällä ei kuitenkaan ole samanlaista sosiaaliturvaa kuin työntekijällä, koska hän ei ole työntekijä. Sairauslomakorvaukset ovat pienempiä eikä oikeutta työttömyyskorvaukseen ole. Verot on maksettava ennakkoon neljä kertaa vuodessa. Tämä voi alkuvaiheessa aiheuttaa kassavirtaongelmia. Omistajalla on myös täysimääräinen henkilökohtainen vastuu yhtiöstä kaikki velat mukaan luettuna. Yhtiömuoto soveltuu hyvin pienimuotoiseen yritystoimintaan, jossa myös riskit ovat pienet.

Lisää tietoa löytyy täältä.

Neuvomme

Yleisesti ottaen suosittelemme rajavastuuyhtiötä (AS) yritystoimintaa Norjassa aloitteleville. Tämä johtuu siitä, että tällaisilla yrityksillä on parempi maine norjalaisten asiakkaiden ja toimittajien keskuudessa ja niihin myös luotetaan enemmän. Meillä on pitkäaikainen kokemus rajavastuuyhtiöistä ja kykenemme antamaan päteviä neuvoja.

Tilintarkastus
Pieniltä yrityksiltä ei yleensä vaadita tilintarkastusta. Tilintarkastusta tarvitaan vain silloin, kun vuotuinen liikevaihto ylittää 7 000 000 Norjan kruunua, tase on yli 27 000 000 miljoonaa Norjan kruunua ja keskimääräinen henkilöstömäärä on vähintään 10. Tämä tarkoittaa, ettei tilintarkastusta yleensä tarvita.

Työntekijät
Norjassa ei ole yleistä vähimmäispalkkaa joitakin toimialoja lukuun ottamatta. Lisää tietoa näistä toimialoista löytyy täältä.

Uudet työsopimuksia koskevat säännökset tulivat voimaan 1. heinäkuuta 2024. Uusissa säännöksissä on tarkennettu työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Työsopimus on aina laadittava kirjallisena. Työntekijöiden on hankittava verokortti, josta ilmenee työntekijän yksilöllinen tuloveroprosentti, joka on pidätettävä palkasta ennen sen maksamista. Palkasta tehdään 50 %:n ennakonpidätys, jos työntekijällä ei ole verokorttia.

Yhtiön rekisteröinnistä perittävät maksut
Osakeyhtiön rekisteröinnistä on maksettava 7 653 Norjan kruunun suuruinen maksu (vastaavasti 6 500 kruunua, jos rekisteröinti tehdään sähköisesti). Verkossa rekisteröiminen on mahdollista silloin, jos hallituksen jäsenillä on norjalainen henkilötunnus. Toiminimen rekisteröinnistä veloitetaan 3 925 Norjan kruunua. Leinonen veloittaa yhtiön rekisteröimisestä kiinteän 25 000 Norjan kruunun (+25 % alv) maksun.

TYÖSUHDE

Työelämää sääntelee Norjan työympäristölaki. Laissa säädetään työympäristöstä, työtunneista ja kaikesta muusta työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvästä. Työympäristölain tarkoituksena on varmistaa turvalliset työskentelyolosuhteet ja yhdenvertainen kohtelu työelämässä.

Ulkomaiset työntekijät ovat verovelvollisia Norjassa silloin, kun he viipyvät maassa yli 183 päivää 12 kuukauden aikana. Työnantaja huolehtii yleensä työntekijöiden rekisteröinnistä verovelvollisiksi Norjassa sekä myös henkilötunnuksen hankkimisesta. Toiminimellä työskentelevien on rekisteröidyttävä omatoimisesti ja hankittava myös norjalainen henkilötunnus. Norjassa tulovero pidätetään työntekijän bruttopalkasta.

Työntekijä tai työnantaja voi irtisanoa työsuhteen koeaikana noudattamalla kahden viikon irtisanomisaikaa. Koeajan jälkeen työnantajan on huomattavasti vaikeampaa irtisanoa työsuhdetta.

PALKANLASKENTA

Palkanmaksu
Ellei toisin ole sovittu, palkat maksetaan yleensä kerran kuukaudessa. Maksupäivä määritetään työsopimuksessa. Palkkojen maksamisen yhteydessä työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma, josta ilmenee bruttopalkka, tehdyt ennakonpidätykset ja muut vähennykset sekä mahdolliset edut (puhelin, internet jne.). Jos näitä tietoja ei saada, ne tulee pyytää erikseen työnantajalta.

Vuosiloma
Kaikilla työntekijöillä on oikeus vähintään 25 arkipäivän vuosilomaan joka vuosi. Myös lauantai on arkipäivä. Sunnuntai ei ole arkipäivä. Yleensä viikko koostuu kuudesta arkipäivästä. Työntekijällä on siis oikeus neljä viikon ja yhden päivän vuosilomaan jokaisena kalenterivuonna. Lomapalkka on tällöin 10,2 % edeltävän vuoden tulosta.

Vuoden 2000/2001 sovitteluratkaisu oikeutti useat työntekijät viidenteen vuosilomaviikkoon. Ylimääräinen vuosiloma tarkoittaa myös, että lomapalkka on 10,2 %:n sijaan 12 %.

Vuosilomavuoden aikana 60 vuotta täyttävillä työntekijöillä on oikeus yhteen lisälomaviikkoon, ja heidän lomapalkkansa on 12,5 % tai 14,3 %. Työntekijä voi itse päättää, milloin ylimääräinen lomaviikko pidetään, mutta tästä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

Lomapalkka
Kuten yllä jo mainittiin, lomapalkka ansaitaan vuosilomaa edeltävänä vuonna, jota sanotaan ansaintakaudeksi. Jos työntekijä ei ole työskennellyt täyttä vuotta edellisenä vuonna, hänellä on oikeus pitää vuosilomansa siitä huolimatta. Silloin työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta lomapalkkaan.

Laskelma ei sisällä kaikkia maksuja. Lomapalkan laskentaan ei sisällytetä esimerkiksi työmatkoihin tai majoitukseen liittyen maksettuja korvauksia eikä myöskään ansaintajakson aikana maksettua lomapalkkaa tai osuutta netto-osingoista. Bonukset ja provisiopalkka huomioidaan silloin, kun nämä korvaukset perustuvat henkilökohtaiseen työpanokseen.

Palkkaverotus
Jokaisella työntekijällä Norjassa on oma yksilöllinen veroprosenttinsa tai verokorttinsa, jonka perusteella ennakonpidätys lasketaan. Tuloveroprosentti tai verokortin mukainen veromäärä riippuu palkkatasosta. Norjassa on progressiivinen verotus. Jos tulot ovat pienet, myös veroprosentti on alhaisempi, ja toisaalta taas suuremmista tuloista maksetaan enemmän veroa.

Työnantajan on pidätettävä tulovero bruttopalkasta ja maksettava jäljelle jäänyt nettopalkka työntekijälle. Jokaisesta palkasta suoritettava ennakonpidätys siirretään erityiselle verotilille, josta se tilitetään verottajalle kaksi kertaa kuukaudessa.

Palkkaan sisältyy myös työntekijän maksama sosiaaliturvamaksu 14,1 % (syrjäseudulla prosenttiosuus voi olla alhaisempi). Jokaisen työnantajan on tilitettävä nämä ennakonpidätykset verottajalle kaksi kertaa kuukaudessa, jos yrityksellä on palkkalaskenta.

Pakollinen työeläkemaksu on myös lisättävä jokaisen työntekijän palkkaan. Vähimmäismäärä on 2 % työntekijän palkasta.

A-ILMOITUS

A-ilmoitus on työnantajan kuukausittain tekemä ilmoitus Norjan tilasto- ja verohallinnolle (NAV) työntekijöiden palkoista, työolosuhteista ja suoritetuista ennakonpidätyksistä sekä myös työnantajan maksamista sosiaaliturvamaksuista ja rahoitusverosta.

Jokainen, jolla on työntekijöitä, tai joka maksaa palkkaa tai muita etuja, on esitettävä tämä ilmoitus. On tärkeää muistaa, että vaikka työntekijälle ei makseta palkkaa joltakin ajanjaksolta, työnantajan on siitä huolimatta tehtävä A-ilmoitus. Tällöin kyseessä on ns. “nollailmoitus”.

A-ilmoitus sisältää tiedot palkoista ja eduista sekä myös kaikista senhetkisistä työolosuhteista

A-ilmoitus on tehtävä palkanmaksua seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä.

ULKOMAISET TYÖNTEKIJÄT

Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden kansalaisilla on oikeus työskennellä Norjassa. Ruotsista, Tanskasta, Islannista tai Suomesta saapuvien työntekijöiden ei myöskään tarvitse rekisteröityä. Muista EU- ja ETA-maista saapuvien on rekisteröidyttävä paikallisella poliisilaitoksella ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Norjaan saapumisen jälkeen. Lisää tietoa löytyy täältä.

Yleisesti ottaen ulkomaisten työntekijöiden, jotka asuvat tai työskentelevät Norjassa, on maksettava veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa Norjaan. Tämä oikeuttaa henkilön tiettyihin Norjan sosiaalietuuksiin, kuten työttömyyskorvaukseen, perusterveydenhuoltoon Norjassa, äitiyspäivärahaan ja lapsilisään sekä eläkkeeseen.

Huomaathan, että jos ulkomaalainen työskentelee Norjassa yli 183 päivää 365 päivän aikana tai 270 päivää kolmen vuoden aikana, hän on verovelvollinen Norjassa ensimmäisestä Norjassa työskentelemästään päivästä alkaen.

The post YRITYSTOIMINTA NORJASSA appeared first on Leinonen Norway.

Norjassa palkka voi olla kiinteä kuukausipalkka (“fastlønn”), tuntipalkka (“timelønn”) tai viikkopalkka (“ukelønn”). Bonukset ja yksilöllisesti määräytyvät lisät sisältyvät myös palkkalaskentaan. Työntekijän pankkitilille maksetaan kuitenkin nettopalkka, josta on vähennetty kaikki verot.

Työntekijän kokonaiskulu muodostuu useista eri osatekijöistä. Eräs näistä on lomapalkka, joka on joko 10,2 % tai 12 % bruttopalkasta perusvuosilomasta tai erikseen sovittavasta viiden viikon vuosilomasta riippuen. Yli 60-vuotiaiden työntekijöiden lomapalkka on vähintään 12,5 % mutta voi olla myös 14,3 %.

MISTÄ PALKKA KOOSTUU?

Myös sosiaaliturvamaksut on huomioitava, sillä niiden määrä riippuu siitä, missä työntekijä työskentelee ja minne hän maksaa veronsa. Sosiaaliturvamaksu voi vaihdella Pohjois-Norjan 0 %:sta Etelä-Norjan 14,1 %:iin. Jos työntekijän palkka on yli 750 000 kruunua vuodessa, tämän rajan ylittävältä osalta on maksettava 5 % korkeampaa sosiaaliturvamaksua. Näiden kulujen lisäksi työnantajien on myös maksettava 2 %:n eläkemaksua työntekijän palkasta (OTP) sekä maksettava eläkkeestä aiheutuvia kustannuksia. Työtapaturmavakuutus on myös pakollinen, ja vakuutuksen hinta vaihtelee alakohtaisesti.

Tarkastellaanpa näitä kustannuksia esimerkin avulla, jossa työntekijän bruttopalkka on 500 000 kruunua. Tällöin sivukulut, kuten lomapalkka, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut ja työtapaturmavakuutus voivat nousta miltei 100 000 kruunuun. Siksi työntekijän kokonaiskulu on 600 000 kruunua.

Palkkataso on Norjassa yleisesti ottaen korkea, mikä selittää osaltaan maan korkeat asumiskustannukset. Keskimääräinen kuukausipalkka 2022 oli noin 53 150 Norjan kruunua, mutta mediaanipalkka 47 755 kruunua antaa kuitenkin realistisemman kuvan keskipalkasta. On tärkeää muistaa, että vaikka joillakin on todella korkea palkka, osa voi saada hyvin pientäkin palkkaa.

Myös työntekijöille maksettavat edut voivat vaikuttaa palkan sivukuluihin Norjassa. Tietyt edut, kuten sanomalehtitilaukset, tietokone kotikäyttöön, työterveydenhuolto ja ilmainen pysäköinti, ovat kuitenkin verottomia. Toisaalta työnantajan maksamat kuntosalien jäsenyydet ovat verotettavia etuja.

VÄHIMMÄISPALKKA, YLITYÖKORVAUKSET JA YLEISET VAPAAPÄIVÄT

Norjassa ei ole laissa säädettyä vähimmäispalkkaa. Tietyillä sektoreilla on kuitenkin poikkeuksia, kuten rakennusala, puhtaanapito ja hotelli- sekä ravintola-ala, laivanrakennus, maatalous ja puutarhanhoito, kalanjalostus, sähköasentajat, maantiekuljetukset ja matkailualan linja-autokuljetukset. Näiden poikkeuksien tavoitteena on estää Norjan yleistä palkkatasoa matalampien palkkojen maksaminen ulkomaisille työntekijöille. Toisinaan ammattiliitot voivat myös sopia työnantajien kanssa vähimmäispalkasta ja muista työskentelyolosuhteista.

Ylitöitä koskevat säännökset tarkoittavat, että kaikesta normaalin työajan ylittävä työstä on maksettava korvausta. Tavanomainen työpäivän pituus on 9 tuntia 24 tunnin pituisen jakson aikana ja 40 tuntia 7 päivän aikana. Nämä rajat voivat olla kuitenkin matalammat tiettyjen alojen työntekijöille, kuten vuorotyötä tekeville ja sunnuntaisin työskenteleville sekä esimerkiksi myös tunneleita rakentaville. Työnantajalla on oikeus määrätä työntekijät ylitöihin vain poikkeustapauksessa, ja tiettyjä rajoituksia sovelletaan myös yhteenlaskettuun työaikaan.

Norjassa yleiset vapaapäivät oikeuttavat työntekijät vapaapäivään, mutta tietyillä aloilla on kuitenkin poikkeuksia, kuten esimerkiksi ympäri vuorokauden toimivissa tehtaissa, hotelleissa, terveydenhuoltolaitoksissa ja poliisivoimissa. Myös kioskit, pienet kaupat ja alle 100 neliön kahvilat, ravintolat, huoltoasemat ja museot kuuluvat näiden poikkeuksien piiriin. Yleisiltä vapaapäiviltä maksettava palkka riippuu työsopimuksesta. Jos työntekijällä on kiinteä kuukausipalkka, palkka on sama kuukauden yleisistä vapaapäivistä riippumatta. Tuntipalkkaa saaville maksetaan palkkaa työtuntien perusteella, eikä heille korvata yleisiä vapaapäiviä erikseen, elleivät he työskentele näinä päivinä. Näistä säädetään usein myös työntekijöiden ja työnantajien välisissä työehtosopimuksissa.

Palkkalaskennan ja sivukulujen määräytymisen ymmärtäminen on ehdottoman tärkeää sekä työntekijöille että työnantajille Norjassa. Näin budjetointi ja rahoitussuunnitelmat voidaan laatia asianmukaisesti ja samalla varmistetaan, että kaikkia verotusta koskevia säännöksiä noudatetaan. Työnantajien tulee toimia läpinäkyvästi työntekijöiden palkkaan ja sivukuluihin liittyvissä asioissa, ja työntekijöiden tulee toisaalta olla tietoisia siitä, miten verotus vaikuttaa heidän nettopalkkaansa. Nämä tiedot ovat erityisen tärkeitä silloin, kun täytyy tehdä tietoon pohjautuvia, taloutta koskevia päätöksiä tai saada käsitys oman työnsä todellisesta arvosta.

YHTEYSTIEDOT

Leinonen Norway vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiin ja kertoo lisää (contact@leinonen.no, puhelin: + 47 919 05 058)

The post PALKKOJEN SIVUKULUT JA LASKENTA NORJASSA appeared first on Leinonen Norway.

Leinonen Norwayn tiimillä on yli kymmenen vuoden kokemus alan taloushallinnosta, joten hallitsemme rakennus alan yksilölliset haasteet ja vaatimukset taloushallinnossa.

Vaativuus edellyttää asiantuntemusta

Rakennussektorin vaativuus juontaa juurensa useisiin hankkeisiin ja toimittajiin, joiden kanssa isot rakennusyhtiöt jatkuvasti toimivat. Siksi asiantunteva kirjanpito on ehdottoman tärkeää sujuvan toiminnan varmistamisessa. Leinonen Norwayn kokeneet taloushallinnon asiantuntijat tuntevat vaativan alan läpikotaisin ja varmistavat, että kirjanpitoa koskevia velvollisuuksia noudatetaan oikeassa aikataulussa.

Projektikirjanpito ja työsuojeluvaatimusten noudattaminen

Yritykset, joiden hankkeiden liikevaihto ylittää 300 000 Norjan kruunua tai Innovation Norwayn rahoitusta saavien on järjestettävä projektikohtainen kirjanpito. Lisäksi terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten noudattaminen on pakollista kaikille rakennusalan yrityksille. Leinonen Norwayn vankka osaaminen varmistaa, että yrityksesi noudattaa kaikkia näitä vaatimuksia ja työntekijöille hankitaan myös ne ehdottoman tärkeät työsuojelukortit eli HMS-kortit.

Sujuva taloushallinto

Leinonen Norway ei tarjoa pelkästään perinteisiä tilitoimiston palveluja vaan perusteellista neuvontaa ja tukea yritystoiminnassa ja taloushallinnossa. Tämä tarkoittaa kaikkea palkkalaskennan hoitamisesta laskujen maksamiseen ja työsopimuksien hoitamiseen. Edistyneiden ohjelmistojen hyödyntäminen (Microsoft Dynamics 365 Business Central, Conta, Tripletex ja Fiken) varmistaa tehokkaan ja tarkan kirjanpidon. Etenkin Tripletex on suosittu rakennusalan yritysten keskuudessa.

HMS-kortti: Rakennusalan perusvaatimus

HMS-kortit ovat korvaamattomia kaikille rakennussektorilla työskenteleville. Leinonen Norway tietää näiden korttien kriittisen roolin ja auttaa yrityksiä hankkimaan ne työntekijöilleen. Jos tätä korttia ei ole, työntekijä ei saa työskennellä rakennusalalla.

Norsk Standard eli NS: Vakiosopimusehtojen noudattaminen

NS-sopimuksia käytetään laajalti rakennussektorilla, ja ne määrittelevät yhtenäiset sopimusehdot rakennusliikkeiden ja asiakkaiden välisille sopimuksille. Tärkeät seikat, kuten takuut, työmaakokoukset, muutokset ja viivästykset on huomioitu näissä sopimusehdoissa, jotka luovat selkeät raamit onnistuneelle hankkeen toteutukselle.

Vähimmäispalkka

Vähimmäispalkkaa koskevat säännökset ovat ehdottoman tärkeitä rakennusalan yritysten taloushallinnossa. Työntekijöiden tuntipalkka määräytyy alan koulutuksen ja työkokemuksen mukaan. Esimerkiksi vähimmäistuntipalkka on 238,30 kruunua (2023) silloin, kun työntekijällä ei ole alan koulutusta, ja Leinonen Norway myös varmistaa, että näitä lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan.

Norjan rakennussektori edellyttää taloushallinnolta monialaista osaamista, jossa huomioidaan alakohtaiset säännökset, monimutkaiset hankkeet ja perusteelliset taloushallinnon palvelut yrityksille. Leinonen Norwayn kymmenen vuoden kokemus alalta tarkoittaa, että asiantuntijamme käsittelevät vaativatkin haasteet ammattitaidolla ja varmistavat siten osaltaan sekä hankkeen onnistumisen että asianmukaisen taloushallinon. Tilintarkastukseen liittyvä vankka osaaminen tarkoittaa, että kaikki dokumentaatio esitetään täsmällisesti etenkin ennen tilinpäätöksen ja veroilmoitusten laadintaa.

Leinonen Norwayn asiantuntijat vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiisi –https://leinonen.eu/nor/fi/contacts/

The post Leinonen Norwayn taloushallinnon osaamisen hyödyntäminen Norjan rakennussektorilla appeared first on Leinonen Norway.