Kun on kyseessä on alennuksien käyttö myyntihinnasta asiassa ei ole epäselvyyttä. Value Added Tax Act (VATA) § 12 § 8 mukaan verotusarvon ei tule sisältää hinnanalennuksia, jos kyseisiä alennuksia sovelletaan kaupallisessa tarkoituksessa tavaroiden myyntihetkellä tai palveluiden tarjoamisen ajankohtana. Monimutkaisemmaksi asia tulee tilanteessa, jossa alennusta sovelletaan kaupallisessa tarkoituksessa, mutta jolloin muu eritysehto täyttyy. Esimerkiksi jos hinta-alennusta sovelletaan koko vuoden aikana ostettuihin tavaroihin. Mitä enemmän asiakas ostaa, sitä suurempaa alennusta sovelletaan. Tällaisten alennusten sovellus on mahdollista vain tietyn ajanjakson kuluttua ja erityisehdon täytyttyä.
Kun katsotaan prosessia veroviranomaisen kannalta, jonka verkkosivuilta löytyy neuvova ohjeistus, jos hinnanalennusta on sovellettu tuotteiden myynnin tai palveluiden tarjoamisen jälkeen, tuotteen tai palvelun verotusarvoa voidaan muuttaa VAT Actin § 29 7 mukaan, jos verotettava henkilö peruu tuotteisiin tai palveluihin liittyvän laskun tai antaa hyvityslaskun. Hyvityslasku voidaan antaa vain liittyen tiettyyn laskuun, joka on manittu hyvityslaskussa. Molempien, myyjän sekä ostajan, tulee osoittaa vastaavat liitteet arvonlisäveroilmoituksessa kyseisellä ajanjaksolla milloin lasku oli peruttu tai hyvityslasku oli annettu.
Verotusarvoa ei voi muuttaa, jos vuoden lopussa tietty summa on siirretty tavaroiden tai palveluiden ostajalle bonuksena ja hyvityslaskua ei ole toimitettu liittyen laskuihin, missä tavaroiden tai palveluiden merkitty verotusarvo tulee olla muutettu.
Jos tavaroiden tai palveluiden ostaja esittää ns. bonuslaskun ja vastaavasti lisää arvonlisäveron, laskun vastaanottajalle tulee ongelmia arvonlisäveron vähennyksessä. Kun näin tehdään, tavaroiden tai palveluiden kertymä on oltava yksiselitteisesti ymmärrettävä ja tavaroiden tai palvelujen suhde verotettavaan toimitukseen tulee olla selvitetty. Siksi tällaiset bonuslaskut tulisi sisällyttää vain kirjanpitoon, joka ei tuo muutoksia arvonlisäveron osuuteen.
On huomioitava, että verovelvollisien, jotka ovat tietoisia analyysista joka annettiin 03-8-1863 Tallinnan käräjäoikeuden päätöksen yhteydessä on noudatettava varovaisuutta, koska verohallinto ei ole valmis myöntämään myönnytyksiä arvonlisäveron vähennyksistä edellä mainitun tuomion perusteella. Tässä tuomiossa oikeus tuli päätökseen, että arvonlisäveron tapauksessa ei ole merkitystä laatiiko myyjä hyvityslaskun vai ostaja toimittaa vasta-laskun arvonlisäverollisena. Tärkein asia on, että molemmat osapuolet muuttavat kirjanpitoonsa arvonlisäveron osuuden. Verohallinnon kanta on, että arvonlisäveron osuutta ei palauteta laskun maksajalle vasta-laskun toimituksen yhteydessä.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että mitä tulee tiettyjen ajanjaksojen bonuksiin ja rahansiirtoihin bonuksen vastaanottajalle vuoden lopussa, on suositeltavaa että mitään muutoksia ei tehdä kirjanpidossa arvonlisäveron suhteen. Veronmaksajien tulisi hyväksyä se, että he ovat maksaneet ylimääräistä arvonlisäveroa valtiolle. Jos he kuitenkin haluavat vähentää verollista toimitusta, heidän tulisi laatia hyvityslaskuja vasta-laskujen sijaan kuten yllämainitun tuomion tapauksessa.
