Työsuojeluhallinnon julkaisemien alustavien tilastojen mukaan vuonna 2018 Virossa kirjattiin 5128 työtapaturmaa, joista 10 johti kuolemaan.
Työtapaturmalla tarkoitetaan työntekijän terveyshaittaa tai kuolemaa, joka on sattunut työnantajan määräämää työtehtävää suorittaessa tai muun hänen luvalla tehtävän työn aikana, työaikaan kuuluvalla tauolla tai muussa työnantajan edun mukaisessa toiminnassa.
Työtapaturmien ehkäisemiseksi on noudatettava tarkasti työterveys- ja työsuojeluvaatimuksia. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt ongelmia, kun työnantaja on omalta osaltaan noudattanut lakisääteisiä vaatimuksia, mutta työntekijä on työsuojelu- ja työterveysvaatimuksia laiminlyönyt tai rikkoo niitä tietoisesti.
Työtapaturmasta on vastuussa työnantaja, jos hän syyllistyy tapaturman seurauksena syntyneen vahingon aiheuttamiseen. Työnantaja on vastuussa esimerkiksi, jos tapaturma oli seurausta työntekijän riittämättömästä koulutuksesta tai suojavälineiden puuttumisesta. Työnantajan otaksutaan syyllistyneen tapaturmaan, joten työnantajan on riidanalaisissa tapauksissa osoitettava noudattaneensa lakisääteisiä vaatimuksia.
Tilanteessa, jossa työntekijä on laiminlyönyt työsuojelu- ja työterveysvaatimuksia tai on niitä tarkoituksellisesti rikkonut, oli 1.1.2019 saakka työnantajan ainoaksi mahdollisuudeksi antaa varoitus. Vaikka varoituksen antaminen on yksi edellytys työsopimuksen purkamiseen työnantajan toimesta, mahdollisen varoituksen antaminen ei välttämättä ole riittävä toimenpide vaikuttamaan työntekijään. Lisäksi perimmäisenä tavoitteena ei tulisi olla työsopimuksen purkaminen vaan työsuhteen jatkuminen. Siitä johtuen lakiin on nyt kirjattu mahdollisuus soveltaa sopimussakkoa.
Voidaan sopia sekä työnantajan että työntekijän rikkomuksia koskevista sopimussakoista. Työntekijään sovellettavan sopimussakon ehdot poikkeavat kuitenkin siinä mielessä, että laki säätää niihin monet edellytykset, jonka kaikkien pitää täyttyä.
Sopimussakosta tehtyyn sopimukseen on sisällyttävä työntekijän ja työnantajan työterveys- ja työsuojeluvaatimusten rikkomukseksi katsottavat konkreettiset toiminnat, jotka voivat muodostaa uhan työntekijän terveydelle. Työntekijän vastaavat toiminnat voivat esimerkiksi olla henkilösuojainten käytön laiminlyönti, koneiden, laitteiden ja muiden työvälineiden turvalliseen käyttöön liittyvien vaatimusten rikkominen jne.
Tarpeellista on sekin, että sopimussakosta on sovittava kirjallisesti. Työntekijään sovellettavan sopimussakon suuruus on niin ikään säädetty laissa. Työntekijän työterveys- ja työsuojeluvaatimusten rikkomisesta sovittu sopimussakko ei saa ylittää työntekijän yhden kuukauden keskipalkkaa. Työnantajalle määrättävältä sopimussakolta puuttuu yläraja.
Työnantajalla ei ole oikeutta pidättää sopimussakko työntekijän palkasta. Työnantajan on tarvittaessa perittävä sopimussakko työntekijältä työriitojen välimiesmenettelyn tai tuomioistuimen kautta. Sopimussakon vaatimista täytyy aina edeltää varoituksen antaminen. Jos työntekijä kuitenkin jatkaa turvallisuusvaatimusten laiminlyömistä, työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä sopimussakkoa.
Edellä mainitusta johtuen on lainsäätäjä näin ollen myöntänyt työnantajalle lisämahdollisuuden ohjata työntekijöitä noudattamaan työsuojelu- ja työterveysvaatimuksia, mutta tämän mahdollisuuden käyttämiseksi työnantajan on välttämättä täytettävä laissa säädetyt edellytykset, muutoin sopimus sopimussakosta on mitätön.
Leinonen OÜ:n neuvontaosaston juristit pystyvät neuvomaan työnantajaa kyseisellä alalla ja auttamaan asianmukaisen sopimuskohdan laatimisessa työsopimukseen.
