Aikana, jolloin yhä useammat työntekijät ovat vaihtaneet osapuolten
sopimuksella työnantajan toimiston kotitoimistoon, työnantajille voi syntyä
väärä käsitys, että työntekijä on nyt jossakin muualla ja työnantajan on vain
maksettava työntekijälle ajoissa. Todellisuus on, että vaikka kotitoimistoa
työympäristönä hallitseekin työntekijä itse, kaikki työterveys- ja
työturvallisuusvaatimukset koskevat myös sitä työntekopaikkaa. Työnantaja ja
työntekijä eivät myöskään voi sopia näiden vaatimusten pätemättömyydestä, koska
tällainen sopimus on lain vastainen ja pätemätön. Kun työnantaja antaa
mahdollisuuden työskennellä kotitoimistossa, työnantajan on myös pohdittava,
miten siinä tapauksessa noudatetaan työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia.
Tavallisesta tilanteesta ei poikkea se, että vaatimusten
täyttäminen alkaa työnantajan taholta, joko täydentämällä olemassa olevaa
riskianalyysiä tai tarvittaessa valmistelemalla uuden riskianalyysin, jonka
aikana selvitetään vaaratekijät ja niistä johtuvat riskit kotitoimiston
työympäristössä. Edellä esitetyn perusteella työnantaja voi toteuttaa
lisätoimenpiteitä näiden riskien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. On tärkeää
mainita, että vaikka työnantaja ei voi vaatia paikan päällä tehtävän
riskinanalyysin suorittamista työntekijän kotona, se ei ole este
riskinanalyysin laatimiselle, koska se voidaan tehdä myös keskustelun,
valokuvien ja muiden tietojen perusteella. Joten tällainen riskianalyysi
perustuu hyvään viestintään työnantajan ja työntekijän välillä.
Kuten työnantajan toimipaikassa työskentelevän työntekijän
kohdalla, työnantajan on järjestettävä myös kotitoimistossa työskentelevälle
työntekijälle terveystarkastus työterveyslääkärin luona niin usein kuin
työterveys- ja työturvallisuuslaki sitä edellyttää. Tässä yhteydessä on syytä
muistuttaa, että työterveys- ja työturvallisuuslaki vaatii työnantajaa
järjestämään työntekijän ensimmäisen lääkärintarkastuksen neljän kuukauden kuluessa
työntekijän aloitettuaan työn. Seuraavat lääkärintarkastukset suoritetaan
työterveyslääkärin määräämiin aikavälein, mutta ei harvemmin kuin kerran
kolmessa vuodessa.
Vaikka työnantajalla ei ole hallintaa työympäristöstä
kotitoimistossa työskentelyn tapauksessa, se ei sulje pois työnantajan oikeutta
ja velvollisuutta ohjata työntekijää tavalla, jolla mahdollistaa työntekijän
mahdollisten terveysriskien vähentämisen ja estämisen. Työnantaja voi luoda
vastaavan ohjeen, jota työntekijän on noudatettava siitä hänelle ilmoittamisesta
lähtien. Kotitoimistossa todennäköisesti yleisimmän työskentelymuodon eli
näytön kanssa työskentelyn tapauksessa työnantaja voi ohjata työntekijää oikean
istuma-asennon, työpisteen säätämisen, taukojen ym. osalta. Saattaa myös olla,
että työnantajan on toimitettava työntekijälle kotitoimistossa työskentelyä
varten lisätyövälineitä kuten esimerkiksi tuoli, pöytä ja/tai näyttö. Kollegani
Kristiina Alt on kirjoittanut kyseisistä kuluista ja niiden verotuksesta
artikkelissaan Etätyö
– mahdollinen säästö työnantajalle?
COVID-19 pandemian aikana, jolloin ihmiset ovat jo velvollisia
pitämään etäisyyttä ja vähentämään keskinäistä kanssakäyntiä, ei pidä
aliarvioida myös työntekijöihin vaikuttavia psykososiaalisia riskitekijöitä.
Toisin sanoen, työstressin esiintyminen ei ole poissuljettua tilanteessa, jossa
työntekijä, joka on aiemmin työskennellyt päivittäin työnantajan toimipaikassa
kollegoidensa kanssa, suorittaa nyt työtehtäviä pidempään erillään. Myös
nykyisen pandemian aikana työnantajalla on useita vaihtoehtoja tämän riskin
vähentämiseksi, kuten virtuaalisesti järjestetyt tiimikoulutukset,
mielenterveyskoulutukset, työntekijöiden välisen virtuaalisen viestinnän
helpottaminen sekä työntekijöiden suora tuki ja neuvonta.
Työnantajien ei myöskään pidä unohtaa, että työskentely
kotitoimistossa ei sulje pois työtapaturmia. Työtapaturma on työntekijän
terveyshaitta tai kuolema, joka tapahtui työnantajan määräämää työtehtävää
suoritettaessa tai muussa hänen luvallaan tehdyssä työssä riippumatta siitä,
tapahtuiko työtapaturma työnantajan toimipaikassa vai kotitoimistossa.
Esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä kotitoimistossaan työaikana liukastuu ja
kaatuu saatetaan luokitella työtapaturmaksi. Työnantajan vastuu ja jatkotoimet
tällaisen työtapaturman sattuessa ovat täsmälleen samat kuin tilanteessa, jossa
työtapaturma tapahtuu työnantajan toimipaikassa. Kotitoimiston kohdalla
työnantaja voi vähentää työtapaturmariskiä ohjeistamalla työntekijää välttämään
erilaisia mahdollisesti vaarallisia tilanteita. Työnantaja voi esimerkiksi
suositella johtojen ja muiden esineiden, joihin työntekijä voi kompastua,
poistamista lattialta.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka kotitoimistossa
työskentelyn mahdollistaminen muuttaa merkittävästi työnantajan hallintaa
työympäristön osalta, käytännössä ei tässäkään tilanteessa ole esteitä
työturvallisuus- ja työterveysvaatimusten noudattamiselle. Työnantajan on syytä
muistaa, että kotitoimistossa työskentelevän työntekijän hyvä fyysinen ja
henkinen terveys on hyödyllistä myös yhtiön omasta näkökulmasta, sekä
suoritettavan työn tehokkuuden että koko työyhteisön ilmapiirin kannalta.
Jos tarvitset lisää neuvoja ja apua tässä asiassa, Leinosen lakineuvojat ovat aina valmiita auttamaan sinua.
Latest articles
28
Oct
11
Jan
11
Jan
We will send you a monthly newsletter that keeps you up to date on the latest trends and developments in accounting, taxation and legal matters.