1. PALKAN KORVAUS (TÖÖTASU HÜVITIS)
Viron hallituksen 17. marraskuuta 2016 antamaa asetusta nro 130 ”Työllisyysohjelma 2017–2020” (”Tööhõiveprogramm 2017–2020”) on muutettu tarkoituksena lievittää useiden työnantajien joutumista taloudellisiin vaikeuksiin sekä taata työntekijöiden jatkuva työllisyys ja palkanmaksu. Asetuksen muutokset tulivat voimaan 23.3.2020.
Työnantajalla on oikeus hakea Viron työllisyysrahastolta (Eesti Töötukassa) korvausta, jos työnantaja täyttää seuraavassa mainituista ehdoista vähintään kaksi ehtoa:
- Työnantajan liikevaihto tai sen puuttuessa tuottojen määrä on kalenterikuukaudessa, jolta korvausta haetaan, laskenut vähintään 30 % viime vuoden saman kuukauden liikevaihtoon tai tuottoihin nähden.
-
Työnantaja ei voi antaa työtä sovitussa määrin vähintään 30 %:lle työntekijöistä ja hän on työtä antamatta ollessaan maksanut työntekijöille keskipalkkaa tai vähentänyt palkkaa työsopimuslain (töölepingu seadus) 35 tai 37 §:n nojalla.
- Työnantaja on vähintään 30 %:lla työntekijöistä vähentänyt palkkaa vähintään 30%:lla tai lakisääteiseen vähimmäispalkkaan (töötasu alammäär).
Työllisyysrahasto maksaa työntekijälle palkan korvausta 70 % työntekijän keskipalkasta, kuitenkin enintään 1 000 euroa (brutto) kalenterikuukautta kohden. Työntekijän keskipalkka lasketaan työttömyysvakuutuksesta annetun lain (töötuskindlustuse seadus) työvoiman vähentämistä (koondamine) koskevien työttömyysvakuutussääntöjen mukaan. Työnantaja maksaa työntekijälle vähintään 150 euroa (brutto). Työllisyysrahaston ja työnantajan tulee maksaa yhdessä työntekijälle vähintään tämän työaikaa vastaava vähimmäispalkka.
Työntekijällä on oikeus saada palkan korvausta enintään kahdelta kalenterikuukaudelta, siten että ajanjakso alkaa 1. maaliskuuta 2020 ja päättyy 31. toukokuuta 2020.
Hakeakseen palkan korvausta työnantaja jättää työllisyysrahastolle kutakin kalenterikuukautta koskevan hakemuksen pääsääntöisesti viiden päivän kuluessa palkanmaksusta.
Työnantaja voi jättää palkan korvausta koskevia hakemuksia työllisyysrahaston verkkopalveluissa (e-töötukassa) huhtikuusta 2020 alkaen.
2. SUUNNITTEILLA OLEVAT COVID-19:N VAIKUTUSTA LIEVITTÄVÄT VEROMUUTOKSET
Leinosen konsulttitiimi on tehnyt seuraavan tiivistelmän suunnitteilla olevista veromuutoksista, joilla Viron hallitus pyrkii lievittämään COVID-19:n aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia.
Verokoron laskematta jättäminen
Kaikkien verojen osalta on voimassa taantuvasti vapautus korosta ajanjaksolla 1.3.2020–1.5.2020. Jos yritykselle syntyy kyseisellä ajanjaksolla jonkin veron osalta verovelkaa, velalle ei lasketa korkoa eikä korkoa tule maksaa taantuvasti myöhemminkään. Koronmaksu keskeytyy myös sellaisen verovelan tapauksessa, jonka maksuaikaa on pidennetty jo ennen poikkeustilaa (ajatatud maksuvõlg). Verokoron väliaikaisen poistamisen tavoitteena on rohkaista yrittäjiä esittämään oikea-aikaisesti tietosisällöltään oikeita veroilmoituksia taloudellisesti vaikeana aikana, jotta saadaan parempi käsitys yritysten tilanteesta lama-aikana.
On syytä muistaa, että koron laskenta alkaa jälleen 1. toukokuuta 2020. Jos 1.5.2020 jälkeen ei silti pysty maksamaan syntynyttä verovelkaa, kannattaa harkita velan maksuajan pidentämistä (lue lisää verovelkojen maksuajan pidentämisestä: https://www.emta.ee/et/eraklient/maksude-ja-nouete-tasumine-volad/maksuvolgade-ajatamine).
Jos hallitus hyväksyy asian, 1.5.2020 jälkeen verovelalla (myös sellaisella, jonka maksuaikaa on pidennetty) tulee olemaan alhaisempi korkokanta eli nykyisen 0,06 %:n sijaan 0,03 % päivässä.
Lisäksi 1.5.2020 jälkeen verovelan maksuaikaa pidennettäessä voi vähentää koron määrää enintään 100 % (on siis mahdollista, ettei korkoa peritä lainkaan). Nykyään suurin sallittu koron vähennys on 50 %.
Velkatietojen luovuttaminen julkisissa kanavissa on keskeytetty
Viron vero- ja tullivirasto (Eesti Maksu- ja Tolliamet) on sulkenut julkisen velkakyselyn. Myöskään maksettujen verojen tilastoja ei julkisteta toistaiseksi. Huom.! Kyselyt julkisten hankintojen rekisteristä toimivat edelleen.
Sosiaaliturvaveron kuukausimäärä
– Jos työntekijän palkka alittaa lakisääteisen sosiaaliturvaveron (sotsiaalmaks) edellyttämän kuukausimäärän (540 euroa) maalis-, huhti- ja/tai toukokuussa 2020, työnantaja voi suorittaa sosiaaliturvaveron todellisen palkanmaksun perusteella. Esimerkiksi jos työntekijä saa huhtikuun työpanoksesta vain 300 euron palkan, sosiaaliturvaveroa tulee maksaa 99 euroa.
– Yksityisten elinkeinonharjoittajien (füüsilisest isikust ettevõtja, lyh. FIE) ensimmäisen vuosineljänneksen sosiaaliturvaveron ennakkomaksu (sotsiaalmaksu avansiline makse) suoritetaan valtion varoista. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja on jo suorittanut ennakkomaksun, hän voi käyttää valtion varoista ennakkomaksutililleen siirrettyjä rahoja minkä tahansa verovelvollisuuden hoitamiseen tai pyytää niiden palautusta pankkitililleen.
Toinen eläkepilari
Suunnitteilla on toiseen eläkepilariin tehtävien maksujen väliaikainen keskeyttäminen. Toistaiseksi asiasta ei ole lisää tietoa.
Sairauspoissaolot ja peruutettujen tapahtumien kulut korvataan
– 1.3.2020–1.5.2020 valtio korvaa työntekijän kolme ensimmäistä sairauspoissaolopäivää kaikissa työkyvyttömyystapauksissa.
– Valtio suunnittelee, että se korvaa maalis-huhtikuuhun aikataulutettujen mutta COVID-19:n vuoksi peruutettujen kulttuuri- ja urheilutapahtumien suorat kulut, siten että korvauksen yläraja on 3 miljoonaa euroa. Korvauksen myöntämisen säännöt ovat kehitteillä.
3. MAAELU EDENDAMISE SA -SÄÄTIÖN JA SA KREDEX -SÄÄTIÖN TARJOAMAT TOIMENPITEET
– Maaseudulla toimivat yritykset voivat hakea Maaelu Edendamise Sihtasutus – säätiöltä takausta (käendus, enintään 50 miljoonaa euroa), vaihto-omaisuuslainaa (käibelaen, enintään 100 miljoonaa euroa) tai maaseutupääomaa (maakapital, enintään 50 miljoonaa euroa).
– Valtio suunnittelee lisätoimenpiteitä yritysten avustamiseksi KredEx-rahoituslaitoksen kautta. Yksityiskohtaiset ehdot ovat kehitteillä, mutta hallitus on ehdottanut seuraavia mahdollisuuksia:
1) Jos pankki helpottaa lainaehtoja eli nykyisen vailla SA KredExin takausta olevan
pankkilainan lyhennysaikataulua, niin SA KredEx myöntää lainalle takauksensa.
2) Yrityskohtainen takauksen enimmäismäärä on 5 miljoonaa euroa.
3) Mahdollisuuksien mukaan palataan kiinteämääräiseen takaukseen (fikseeritud
käendus) tai korotetaan takausmäärä suuremmaksi kuin 80 % taattavasta
velvoitteesta.
SA KredExin vaihto-omaisuuslaina – lainasumma 500 miljoonaa euroa, seuraavilla ehdoilla:
1) SA KredEx antaa yritykselle vaihto-omaisuuslainaa koronaviruspandemian aiheuttamien
likviditeettiongelmien ratkaisemiseen, mm. tarvittaessa pankkilainan maksujen suorittamiseen.
2) Yrityskohtainen enimmäislainasumma on 5 miljoonaa euroa.
3) Korko on noin 4 % vuodessa.
SA KredExin investointilaina – lainasumma 50 miljoonaa euroa, seuraavilla ehdoilla:
1) SA KredEx antaa yritykselle investointilainaa, jotta yritys voi hyödyntää sekä koronaviruksen leviämisestä syntyneitä että muita uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
2) Yrityskohtainen enimmäislainasumma on 5 miljoonaa euroa.
3) Korko on noin 4 % vuodessa.
Huomautus! Ensin yrittäjän tulee kuitenkin ottaa yhteyttä kotipankkiinsa ja pohtia tarjolla olevia mahdollisuuksia (lainan lyhennysaikataulun helpottamista tai vaikkapa uutta lainaa). Jos pankki katsoo siihen olevan täydentävää tarvetta, asiaan otetaan mukaan KredEx. Yhteydenotto suoraan KredExiin ei ole järkevää, koska toimiin ryhdytään yhteistyössä yritystä rahoittavan pankin kanssa.
Jos sinulla on lisää kysyttävää, ota yhteyttä Leinoseen.
Kaire Rebane
Managing Director
kaire.rebane@leinonen.ee
Enid Songisepp
Head of Tax & Legal
enid.songisepp@leinonen.ee
Kristiina Alt
Senior Tax Advisor
kristiina.alt@leinonen.ee
Leinonen Estonia
www.leinonen.eu
