Ulkomaisen yrityksen liiketoiminta Suomessa voidaan järjestää monella tavalla. Yritys voi perustaa Suomeen oman yhtiön tai sivuliikkeen, mutta suomalaisen yrityksen perustaminen ei ole aina välttämätöntä. Liiketoimintaa voidaan tietyissä tilanteissa harjoittaa Suomessa myös suoraan ulkomaisen yhtiön kautta.
Sopiva toimintamalli riippuu siitä, mitä yritys Suomessa tekee, kuinka pysyvää toiminta on, onko yrityksellä Suomessa työntekijöitä tai toimitiloja ja millaisia tuotteita tai palveluita se myy. Valittu toimintatapa vaikuttaa puolestaan siihen, millaisia rekisteröinti-, vero-, arvonlisävero-, työnantaja-, kirjanpito- ja raportointivelvollisuuksia yritykselle syntyy Suomessa.
Siksi Suomeen laajentumista kannattaa tarkastella kokonaisuutena jo ennen toiminnan aloittamista. Tässä oppaassa käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka ulkomaisen yrityksen on hyvä selvittää suunnitellessaan liiketoimintaa Suomessa.
Voiko ulkomainen yritys harjoittaa liiketoimintaa Suomessa ilman suomalaisen yhtiön perustamista?
Kyllä. Ulkomaisen yrityksen ei aina tarvitse perustaa Suomeen tytäryhtiötä tai muuta erillistä yhtiötä voidakseen harjoittaa täällä liiketoimintaa.
Yritys voi tilanteesta riippuen toimia Suomessa esimerkiksi:
- suoraan ulkomaisen yhtiön kautta
- suomalaisen osakeyhtiön kautta
- ulkomaisen yrityksen Suomeen rekisteröidyn sivuliikkeen kautta
- Suomessa toteutettavan projektin tai muun tilapäisen toiminnan kautta.
Sopivan toimintamallin valintaan vaikuttavat esimerkiksi liiketoiminnan laajuus ja suunniteltu kesto, asiakkaat, Suomessa työskentelevä henkilöstö, mahdolliset toimitilat sekä yrityksen pitkän aikavälin suunnitelmat Suomen markkinoilla.
Suomalaisen osakeyhtiön perustaminen voi olla tarkoituksenmukaista, jos yritys aikoo rakentaa Suomeen pysyvää liiketoimintaa, palkata henkilöstöä tai tarvitsee selkeästi erillisen suomalaisen liiketoimintayksikön. Lyhytaikaisessa tai rajatussa toiminnassa liiketoiminnan harjoittaminen suoraan ulkomaisesta yrityksestä käsin voi puolestaan olla mahdollista.
Yhtä kaikille ulkomaisille yrityksille sopivaa ratkaisua ei ole. Toimintamuoto kannattaa arvioida ennen liiketoiminnan aloittamista, koska sillä voi olla vaikutuksia yrityksen rekisteröinti-, vero-, kirjanpito- ja muihin velvollisuuksiin Suomessa.
Lisätietoa ulkomaisen yrityksen rekisteröinnistä ja toiminnan aloittamisesta Suomessa löytyy Verohallinnon ohjeesta ulkomaisille yrityksille. Ulkomaisen yrityksen sivuliikkeen perustamista ja rekisteröintiä käsittelee puolestaan Patentti- ja rekisterihallitus (PRH).
Milloin ulkomaisen yrityksen pitää rekisteröityä Suomessa?
Ulkomaisen yrityksen rekisteröintivelvollisuus Suomessa riippuu sen toiminnasta. Se, ettei yrityksellä ole Suomessa omaa yhtiötä, ei automaattisesti tarkoita, ettei suomalaisia rekisteröintejä tarvittaisi.
Yrityksen voi tilanteesta riippuen olla tarpeen rekisteröityä esimerkiksi kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai työnantajarekisteriin.
Rekisteröinnit palvelevat eri tarkoituksia, ja niiden edellytykset arvioidaan erikseen. Yrityksellä voi esimerkiksi olla Suomessa arvonlisäverotukseen liittyviä rekisteröintivelvollisuuksia, vaikka sille ei muodostuisi Suomeen tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa.
Joissakin tilanteissa ulkomainen yritys tarvitsee myös suomalaisen Y-tunnuksen. Y-tunnuksen saaminen ei kuitenkaan itsessään tarkoita suomalaisen yhtiön perustamista eikä ratkaise esimerkiksi sitä, onko yritys Suomessa tuloverovelvollinen.
Tarvittavat rekisteröinnit on siksi hyvä selvittää suunnitellun toiminnan perusteella ennen kuin yritys aloittaa myynnin, projektin, työntekijöiden palkkaamisen tai muun liiketoiminnan Suomessa.
Millaisia vero- ja ALV-velvollisuuksia ulkomaiselle yritykselle voi syntyä Suomessa?
Ulkomaiselle yritykselle voi syntyä Suomessa sekä tuloverotukseen että arvonlisäverotukseen liittyviä velvollisuuksia. Näitä on tarkasteltava erikseen, koska niitä koskevat erilaiset säännöt ja kiinteän toimipaikan käsitteet eivät ole tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa täysin samanlaiset.
Tuloverotuksessa yksi keskeisistä kysymyksistä on, muodostuuko ulkomaiselle yritykselle Suomeen kiinteä toimipaikka. Jos kiinteä toimipaikka muodostuu, Suomella voi olla oikeus verottaa sille kuuluvaa liiketuloa.
Arvonlisäverotuksessa ratkaisevaa on puolestaan muun muassa se, millaisia tavaroita tai palveluita yritys myy, missä myynnin katsotaan tapahtuvan ja kuka on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron.
Yritykselle voi siten syntyä Suomessa ALV-rekisteröinti- tai ilmoitusvelvollisuuksia, vaikka sillä ei olisi Suomessa tytäryhtiötä tai tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa. Myös arvonlisäverotuksessa yritykselle voi tietyissä tilanteissa muodostua kiinteä toimipaikka.
Kansainvälisessä liiketoiminnassa yrityksen kotivaltion ja Suomen välisellä verosopimuksella voi olla merkitystä erityisesti tuloverotuksen ja kiinteän toimipaikan arvioinnissa.
Verohallinto käsittelee aihetta tarkemmin ohjeessaan ulkomaisen yrityksen arvonlisäverotuksesta Suomessa.
Vero- ja ALV-velvollisuudet kannattaa selvittää ennen toiminnan aloittamista eikä vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset laskut on jo lähetetty.
Milloin ulkomaiselle yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen?
Kiinteä toimipaikka on yksi ulkomaisen yrityksen Suomessa harjoittaman liiketoiminnan keskeisistä verotuksellisista kysymyksistä. Yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan riittävän pysyvää liiketoiminnan paikkaa tai tietyissä tilanteissa muuta järjestelyä, jonka kautta ulkomainen yritys harjoittaa liiketoimintaansa Suomessa.
Kiinteän toimipaikan muodostumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi yrityksen käytössä olevat toimitilat tai muu kiinteä liikepaikka, Suomessa harjoitetun toiminnan luonne ja pysyvyys, rakennus- tai asennusprojektin kesto sekä Suomessa yrityksen puolesta toimivien henkilöiden tehtävät ja valtuudet. Tietyissä olosuhteissa myös esimerkiksi työntekijän kotitoimisto voi tulla arvioitavaksi kiinteän toimipaikan näkökulmasta.
Kiinteä toimipaikka ei kuitenkaan synny automaattisesti vain siksi, että ulkomaisella yrityksellä on suomalaisia asiakkaita tai että sen työntekijä käy tai työskentelee Suomessa.
Arvio tehdään yrityksen tosiasiallisen toiminnan perusteella. Lisäksi Suomen ja yrityksen kotivaltion mahdollinen verosopimus voi vaikuttaa siihen, katsotaanko yritykselle muodostuvan Suomeen kiinteä toimipaikka verotusta varten.
Esimerkiksi rakennus- ja asennustoiminnan kohdalla sovellettavan verosopimuksen aikarajoilla voi olla merkitystä. Tämän vuoksi yksittäisestä projektin kestosta ei voida päätellä kaikissa tilanteissa suoraan, muodostuuko yritykselle kiinteä toimipaikka.
Verohallinnon ajantasaisessa ohjeessa ulkomaisen yrityksen tuloverotuksesta Suomessa käsitellään tarkemmin kiinteän toimipaikan muodostumista ja verosopimusten vaikutusta.
Kysymys kannattaa selvittää erityisen huolellisesti silloin, kun toiminta Suomessa jatkuu pidempään tai yrityksellä on Suomessa henkilöstöä, tiloja tai pitkäkestoisia projekteja.
Mitä velvollisuuksia syntyy, jos ulkomaisella yrityksellä on työntekijöitä Suomessa?
Ulkomainen yritys voi palkata työntekijöitä Suomeen tai lähettää oman henkilöstönsä työskentelemään Suomessa ilman suomalaisen tytäryhtiön perustamista. Työntekijöiden työskentely Suomessa voi kuitenkin synnyttää yritykselle paikallisia työnantaja-, palkanlaskenta- ja ilmoitusvelvollisuuksia.
Kansainvälisessä työskentelytilanteessa on yleensä selvitettävä ainakin:
- missä työntekijän palkka verotetaan
- onko ulkomaisella yrityksellä Suomessa työnantajavelvollisuuksia
- mitä palkkatietoja Suomessa on ilmoitettava
- missä maassa työntekijä kuuluu sosiaaliturvan piiriin
- missä maassa sosiaalivakuutusmaksut maksetaan
- tarvitseeko työntekijä oleskelu- tai työnteko-oikeuteen liittyvän luvan tai rekisteröinnin.
Velvollisuudet riippuvat esimerkiksi siitä, mistä maasta työntekijä tulee, kuinka kauan hän työskentelee Suomessa, kuka toimii hänen työnantajanaan ja millainen ulkomaisen yrityksen asema Suomessa on.
Myös lyhytaikainen työskentely Suomessa voi aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuksia. Siksi työntekijän verotus, sosiaaliturva, palkanlaskenta ja tarvittavat ilmoitukset kannattaa selvittää ennen työskentelyn alkamista.
Verohallinto käsittelee näitä kysymyksiä tarkemmin ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuuksia koskevassa ohjeessaan.
Miten ulkomaisen yrityksen kirjanpito ja taloushallinto järjestetään Suomessa?
Suomessa harjoitettava liiketoiminta voi synnyttää ulkomaiselle yritykselle paikallisia kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia. Velvollisuuksien laajuus riippuu muun muassa yrityksen toimintamuodosta ja siitä, millaista toimintaa Suomessa harjoitetaan.
Jos ulkomainen yritys perustaa Suomeen suomalaisen osakeyhtiön, yhtiön kirjanpito ja tilinpäätös järjestetään Suomen vaatimusten mukaisesti. Muissa toimintamuodoissa yrityksen paikalliset velvollisuudet on arvioitava erikseen.
Taloushallinnon kokonaisuuteen voivat kuulua esimerkiksi:
- juokseva kirjanpito
- osto- ja myyntilaskujen käsittely
- arvonlisäverolaskelmat ja -ilmoitukset
- palkanlaskenta ja palkkahallinto
- työnantajan ilmoitukset
- veroilmoitukset
- tilinpäätös ja muu lakisääteinen raportointi
- johdon taloudellinen raportointi.
Kansainvälisessä yrityksessä Suomen taloushallinto on usein samalla osa konsernin laajempaa raportointia. Paikallinen kirjanpito, konsernin raportointivaatimukset ja yrityksen omat taloushallinnon järjestelmät kannattaa siksi sovittaa yhteen jo toiminnan alkuvaiheessa.
Hyvin suunniteltu taloushallinto auttaa yritystä täyttämään suomalaiset velvoitteensa ajallaan ja antaa samalla yritysjohdolle ajantasaisen kuvan Suomen liiketoiminnan taloudellisesta kehityksestä.
Miten ulkomaista yritystä verotetaan Suomessa?
Ulkomaisen yrityksen Suomessa harjoittaman liiketoiminnan verotus riippuu yrityksen rakenteesta, toiminnan luonteesta sekä siitä, syntyykö yritykselle Suomeen verotuksellinen läsnäolo.
Jos ulkomainen yritys perustaa Suomeen suomalaisen tytäryhtiön, suomalainen yhtiö on Suomessa verovelvollinen omasta tuloksestaan. Jos toimintaa harjoitetaan suoraan ulkomaisen yrityksen kautta, verotuksen kannalta keskeiseksi voi nousta kysymys kiinteän toimipaikan muodostumisesta.
Jos yritykselle muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka, Suomella voi olla oikeus verottaa kiinteälle toimipaikalle kuuluvaa liiketuloa. Tällöin on arvioitava myös, mitkä yrityksen tulot ja kulut kuuluvat Suomessa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle.
Kansainvälisissä tilanteissa Suomen sisäisen verolainsäädännön lisäksi on huomioitava mahdollinen Suomen ja yrityksen kotivaltion välinen verosopimus.
Verotukseen voi liittyä myös muita kysymyksiä, kuten konsernin sisäiset liiketoimet, siirtohinnoittelu ja lähdeverot. Niiden merkitys riippuu yrityksen rakenteesta ja Suomessa harjoitettavasta toiminnasta.
Verotukselliset vaikutukset on hyvä arvioida jo toimintamallia suunniteltaessa. Näin yrityksen rakenne voidaan rakentaa liiketoiminnan tarpeisiin sopivaksi ja verovelvoitteet tunnistaa ennen toiminnan käynnistymistä.
Mitä jatkuvia viranomaisvelvoitteita yrityksellä on Suomessa?
Suomessa toimivan ulkomaisen yrityksen velvollisuudet eivät pääty rekisteröintiin tai yrityksen perustamiseen. Toiminnan aikana yrityksen on huolehdittava sille kuuluvista ilmoituksista, maksuista ja määräajoista.
Toiminnasta ja yrityksen rakenteesta riippuen velvollisuuksiin voivat kuulua esimerkiksi:
- arvonlisäveroilmoitukset
- työnantajan ilmoitukset ja maksut
- palkkatietojen ilmoittaminen tulorekisteriin
- yrityksen veroilmoitus
- ennakkoverot
- tilinpäätös ja siihen liittyvät ilmoitukset
- muut toimialasta tai yrityksen tilanteesta johtuvat viranomaisilmoitukset.
Kaikki velvollisuudet eivät koske jokaista ulkomaista yritystä, ja myös ilmoitusten määräajat voivat vaihdella.
Yrityksen tilanteessa tapahtuvat muutokset voivat lisäksi synnyttää uusia velvollisuuksia. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, uudenlaisen myynnin aloittaminen, toimitilan hankkiminen tai Suomessa toteutettavan projektin pidentyminen voi muuttaa yrityksen asemaa.
Siksi Suomessa toimivan yrityksen velvollisuuksia kannattaa seurata koko liiketoiminnan ajan eikä ainoastaan markkinoille tulon yhteydessä.
Mitä ulkomaisen yrityksen kannattaa selvittää ennen liiketoiminnan aloittamista Suomessa?
Suomeen laajentumista kannattaa tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Yrityksen toimintamalli vaikuttaa verotukseen, rekisteröinteihin, henkilöstöön, kirjanpitoon ja jatkuviin viranomaisvelvoitteisiin.
Ennen liiketoiminnan aloittamista kannattaa selvittää ainakin seuraavat asiat:
1. Miten yritys aikoo toimia Suomessa?
Onko kyse yksittäisestä projektista, suomalaisille asiakkaille tapahtuvasta myynnistä vai pitkäaikaisesta läsnäolosta Suomen markkinoilla?
2. Tarvitaanko Suomeen oma yhtiö tai sivuliike?
Suomalaisen yhtiön perustaminen ei ole aina välttämätöntä. Eri toimintamallien juridiset, hallinnolliset ja verotukselliset vaikutukset kannattaa kuitenkin arvioida etukäteen.
3. Mitä rekisteröintejä yritys tarvitsee?
Selvitä esimerkiksi kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, ALV-rekisteriin ja työnantajarekisteriin liittyvät velvollisuudet sekä mahdollinen suomalaisen Y-tunnuksen tarve.
4. Syntyykö yritykselle kiinteä toimipaikka Suomeen?
Arvioi, voivatko yrityksen tilat, henkilöstö, projektit tai muu toiminta muodostaa Suomeen kiinteän toimipaikan.
5. Millaisia vero- ja ALV-velvollisuuksia toiminnasta syntyy?
Tuloverotus ja arvonlisäverotus on arvioitava erikseen. Tarkista tarvittaessa myös Suomen ja yrityksen kotivaltion välisen verosopimuksen vaikutukset.
6. Työskenteleekö Suomessa yrityksen henkilöstöä?
Selvitä työntekijöiden verotus, sosiaaliturva, mahdolliset työnteko-oikeudet sekä työnantajan palkanlaskenta- ja ilmoitusvelvollisuudet.
7. Miten kirjanpito ja taloushallinto järjestetään?
Määritä, kuka vastaa paikallisesta kirjanpidosta, palkanlaskennasta, veroilmoituksista, viranomaisraportoinnista ja mahdollisesta konserniraportoinnista.
8. Kuka seuraa jatkuvia velvoitteita ja määräaikoja?
Yrityksellä pitäisi olla selkeästi määritelty vastuu siitä, että suomalaiset ilmoitukset ja maksut hoidetaan oikea-aikaisesti myös toiminnan käynnistymisen jälkeen.
Kun nämä kysymykset selvitetään jo suunnitteluvaiheessa, yrityksen on helpompi valita tarkoituksenmukainen toimintamalli ja välttää tilanteita, joissa suomalaiset velvoitteet havaitaan vasta jälkikäteen.
Leinonen Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä aloittamaan ja harjoittamaan liiketoimintaa Suomessa
Ulkomaisen yrityksen ei tarvitse rakentaa kaikkia Suomen taloushallinnon ja viranomaisasioiden prosesseja itse. Paikallinen asiantuntija voi auttaa tunnistamaan, mitä velvollisuuksia juuri kyseisen yrityksen toiminnasta Suomessa syntyy ja miten ne kannattaa käytännössä järjestää.
Leinonen Finland auttaa erityisesti kansainvälisiä yrityksiä, jotka suunnittelevat liiketoiminnan aloittamista Suomessa tai tarvitsevat paikallista tukea jo käynnissä olevaan toimintaansa.
Palveluihimme kuuluvat muun muassa yrityksen perustamiseen ja rekisteröinteihin liittyvät palvelut, kirjanpito ja taloushallinto, palkanlaskenta ja palkkahallinto sekä yritysverotukseen liittyvät palvelut. Huolehdimme tarvittaessa myös asiakkaidemme viranomaisilmoituksista ja muista lakisääteisistä velvoitteista sekä tuotamme yritysjohdolle taloudellista raportointia Suomen liiketoiminnasta. Leinonen Finland kuuluu kansainväliseen Leinonen Groupiin, jolla on toimintaa useissa Euroopan maissa. Tämä antaa meille kokemusta tilanteista, joissa kansainvälisen yrityksen toimintamallit ja raportointivaatimukset on yhdistettävä Suomen paikallisiin vaatimuksiin.
Usein kysyttyä ulkomaisen yrityksen liiketoiminnasta Suomessa
Pitääkö ulkomaisen yrityksen perustaa yritys Suomeen?
Ei aina. Ulkomainen yritys voi tietyissä tilanteissa harjoittaa liiketoimintaa Suomessa suoraan ulkomaisen yhtiön kautta. Suomalaisen yhtiön tai sivuliikkeen tarve riippuu toiminnan luonteesta, laajuudesta, kestosta ja yrityksen tavoitteista Suomessa.
Voiko ulkomainen yritys laskuttaa suomalaisia asiakkaita ilman suomalaista yhtiötä?
Kyllä, se voi olla mahdollista. Suomalaisille asiakkaille myyminen ei itsessään edellytä suomalaisen yhtiön perustamista. Myyntiin voi kuitenkin liittyä Suomessa esimerkiksi ALV-, rekisteröinti- tai muita verovelvollisuuksia.
Tarvitseeko ulkomainen yritys suomalaisen Y-tunnuksen?
Se riippuu yrityksen toiminnasta ja tarvittavista rekisteröinneistä. Ulkomainen yritys voi tietyissä tilanteissa saada suomalaisen Y-tunnuksen ilman suomalaisen tytäryhtiön perustamista. Y-tunnus ei itsessään ratkaise yrityksen verovelvollisuutta Suomessa.
Milloin ulkomaisen yrityksen pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi Suomessa?
ALV-rekisteröinnin tarve riippuu muun muassa siitä, mitä yritys myy, missä myynti tapahtuu arvonlisäverotuksen näkökulmasta ja kuka on velvollinen suorittamaan veron. ALV-velvollisuus on arvioitava erikseen yrityksen tuloverotuksesta ja mahdollisesta tuloverotuksen kiinteästä toimipaikasta.
Voiko ulkomainen yritys palkata työntekijän Suomesta ilman suomalaisen yhtiön perustamista?
Kyllä, suomalaisen yhtiön perustaminen ei ole kaikissa tilanteissa edellytys työntekijän palkkaamiselle Suomessa. Ulkomaiselle työnantajalle voi kuitenkin syntyä Suomessa palkanlaskentaan, verotukseen, sosiaaliturvaan ja viranomaisilmoituksiin liittyviä velvollisuuksia.
Mitä kiinteä toimipaikka tarkoittaa?
Kiinteä toimipaikka on verotuksessa käytettävä käsite, jolla arvioidaan ulkomaisen yrityksen liiketoiminnallista läsnäoloa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen voi antaa Suomelle oikeuden verottaa sille kuuluvaa liiketuloa. Arvio riippuu yrityksen tosiasiallisesta toiminnasta ja mahdollisesti sovellettavasta verosopimuksesta.
Mitä ilmoituksia ulkomaisen yrityksen pitää tehdä Suomen viranomaisille?
Tarvittavat ilmoitukset riippuvat yrityksen toiminnasta ja rekisteröinneistä. Velvollisuuksiin voivat kuulua esimerkiksi ALV-ilmoitukset, työnantaja- ja palkkatietoilmoitukset, veroilmoitukset sekä tilinpäätökseen liittyvät ilmoitukset. Kaikki velvollisuudet eivät koske jokaista Suomessa toimivaa ulkomaista yritystä.
Tarvitseeko yrityksesi apua liiketoiminnan aloittamiseen tai taloushallinnon järjestämiseen Suomessa? Tutustu Leinonen Finlandin palveluihin.
