Mitä vero- ja ALV-velvollisuuksia ulkomaisella yrityksellä on Suomessa?

Ulkomaisen yrityksen vero- ja ALV-velvollisuudet Suomessa riippuvat siitä, mitä yritys täällä tekee, kenelle se myy ja millaisia resursseja sillä on Suomessa. Velvollisuuksia voi syntyä jo ensimmäisestä liiketoimesta, vaikka yritys ei perustaisi Suomeen tytäryhtiötä tai sivuliikettä.

Yrityksen on selvitettävä erikseen tuloverotus, arvonlisäverotus, tarvittavat verorekisterit ja mahdolliset työnantajavelvollisuudet. Yhden verolajin perusteella ei voi päätellä muiden velvollisuuksien syntymistä: esimerkiksi tuloverotuksen kiinteän toimipaikan puuttuminen ei poista mahdollisia ALV-velvoitteita.

Tämä opas käsittelee erityisesti ulkomaisen yhtiön nimissä Suomessa harjoitettavaa toimintaa. Jos ulkomainen yritys perustaa suomalaisen osakeyhtiön, uusi yhtiö on erillinen verovelvollinen, jonka velvollisuudet arvioidaan omana kokonaisuutenaan.

Laajemman kuvan toimintavaihtoehdoista saat oppaasta Ulkomaisen yrityksen liiketoiminta Suomessa.

Selvitä verovelvollisuudet ennen ensimmäistä laskua

Verotuksen lähtökohtia ei kannata ratkaista vasta ensimmäisen ALV-ilmoituksen yhteydessä. Esimerkiksi asiakkaan asema, tavaran toimitusketju tai Suomessa tehtävän työn luonne voivat vaikuttaa siihen, miten myynti laskutetaan.

Arviointia varten tarvitaan ainakin seuraavat tiedot:

• Missä maassa myyvän yrityksen kotipaikka sijaitsee?
• Mitä tavaroita tai palveluja yritys myy ja missä ne toimitetaan tai suoritetaan?
• Ovatko ostajat yrityksiä vai kuluttajia?
• Onko Suomessa työntekijöitä, toimitiloja, varastoa tai yrityksen puolesta toimiva edustaja?
• Kuinka kauan toiminta Suomessa kestää?
• Mistä maasta tavarat kuljetetaan ja kuka vastaa niiden maahantuonnista?

Toimintamuodon valintaa ja toiminnan käynnistämistä käsittelee tarkemmin opas Miten ulkomainen yritys aloittaa liiketoiminnan Suomessa?.

Mihin verorekistereihin ulkomaisen yrityksen pitää rekisteröityä?

Ulkomainen yritys voi tarvita suomalaisen Y-tunnuksen ja rekisteröintejä Verohallinnon rekistereihin ilman suomalaisen yhtiön perustamista. Y-tunnus yksilöi yrityksen, mutta ei itsessään osoita, että yritys kuuluu ALV-rekisteriin tai että sillä on tuloverotuksen kiinteä toimipaikka Suomessa.

Ennakkoperintärekisteri ja Suomessa tehtävä työ

Ennakkoperintärekisterillä on käytännön merkitystä erityisesti silloin, kun ulkomainen yritys laskuttaa Suomessa tehtyä työtä. Jos yritys ei kuulu rekisteriin, suomalaisen asiakkaan voi olla tarpeen periä maksamastaan työkorvauksesta lähdevero.

Lähdeveroa ei tarvitse periä, jos yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai esittää soveltuvan 0 prosentin lähdeverokortin. Joissakin verosopimustilanteissa myös selvitys kiinteän toimipaikan puuttumisesta voi riittää. Esimerkiksi rakennus-, asennus- ja siivoustöissä pelkkä tällainen selvitys ei kuitenkaan korvaa rekisterimerkintää tai lähdeverokorttia.

Ennakkoperintärekisteri ja ennakkovero ovat eri asioita. Rekisterimerkintä ei ratkaise yrityksen lopullista tuloverovelvollisuutta Suomessa.

ALV-rekisteri

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoittaudutaan, kun yrityksen liiketoimet sitä edellyttävät. Ratkaisevaa on esimerkiksi myynnin verotusmaa ja se, vastaako arvonlisäverosta myyjä vai ostaja. Myös tavaroiden siirtäminen Suomeen voi synnyttää rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuuksia.

Työnantajarekisteri

Jos yrityksellä on työntekijöitä Suomessa, sen on selvitettävä työnantajarekisterin tarve sekä palkanmaksun vero- ja ilmoitusvelvollisuudet. Työnantajarekisteriin kuuluminen ja velvollisuus ilmoittaa palkkatietoja tulorekisteriin eivät tarkoita samaa asiaa.

Milloin ulkomainen yritys on ALV-velvollinen Suomessa?

Ulkomaisen yrityksen arvonlisäverotus ratkaistaan liiketoimien perusteella. Pelkkä suomalainen asiakas ei vielä tarkoita, että ulkomaisen myyjän pitäisi lisätä laskulle Suomen arvonlisävero.

Ensiksi selvitetään, missä maassa tavaran tai palvelun myynti verotetaan. Sen jälkeen arvioidaan myynnin verollisuus, mahdollinen käännetty verovelvollisuus ja myyjän rekisteröintitarve.

Rekisteröinti voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun yritys tekee Suomessa verollista myyntiä, josta sen on itse suoritettava vero, tai kun yrityksen Suomessa oleva arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka osallistuu verolliseen myyntiin. Kuluttajamyynnissä on lisäksi selvitettävä mahdollisten erityisjärjestelmien käyttö.

Tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen kiinteät toimipaikat arvioidaan erikseen. ALV merkitystä on muun muassa toiminnan pysyvyydellä sekä henkilöstö- ja teknisillä resursseilla. Pelkkä ALV-rekisteröinti ei itsessään muodosta kiinteää toimipaikkaa.

Lisätietoa löydät Verohallinnon ohjeesta ulkomaisen yrityksen arvonlisäverotuksesta Suomessa.

Onko pienelle ulkomaiselle yritykselle liikevaihtorajaa?

Suomen 20 000 euron vähäisen toiminnan raja ei ole automaattinen vapautus kaikille ulkomaisille yrityksille.

Toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys voi hyödyntää verovapautta Suomessa pienten yritysten EU-myynnin ALV-järjestelmän kautta. Edellytyksiin kuuluvat muun muassa, että Suomen liikevaihto on enintään 20 000 euroa ja koko EU-alueen liikevaihto enintään 100 000 euroa sekä kuluvana että edellisenä kalenterivuonna. Yrityksen on rekisteröidyttävä järjestelmään kotivaltiossaan, ja verovapauden on katettava Suomi.

EU ulkopuolelle sijoittautunut yritys ei voi käyttää tätä vähäisen toiminnan verovapautta Suomessa. Pieni myynnin määrä ei siten yksin poista mahdollista ALV-velvollisuutta.

Katso tarkemmat ehdot Verohallinnon ohjeesta pienten yritysten EU-myynnin ALV-järjestelmästä.

Miten käännetty verovelvollisuus vaikuttaa laskutukseen?

Käännetyssä verovelvollisuudessa ostaja ilmoittaa ja suorittaa myynnin arvonlisäveron myyjän sijasta. Myyjä ei tällöin lisää laskulle arvonlisäveroa.

Esimerkiksi ulkomailta suomalaiselle yritykselle myytävässä yleissäännön mukaisessa konsultointipalvelussa myyntimaa on tavallisesti Suomi, kun palvelu luovutetaan ostajan Suomen liiketoiminnalle. Kun käännetyn verovelvollisuuden edellytykset täyttyvät, suomalainen ostaja käsittelee veron omalla ALV-ilmoituksellaan.

Kaikkia palveluja ei kuitenkaan käsitellä yleissäännön mukaan. Esimerkiksi kiinteistöihin liittyvillä palveluilla ja tilaisuuksien pääsymaksuilla on omia sääntöjään. Rakentamispalveluissa on tarkistettava myös toimialan erityissäännöt.

Käännetty verovelvollisuus ei ole sama asia kuin veroton myynti. Laskumerkintöjen on vastattava todellista käsittelyä: käännetyn verovelvollisuuden laskulla käytetään esimerkiksi merkintää ”Reverse charge” ja tarvittavia ALV-tunnisteita.

Käsittelyn arviointiin auttavat Verohallinnon palvelukaupan ohjeet ja laskutusvaatimuksia koskeva ohje.

Tavarakauppa, varasto ja kuluttajamyynti on arvioitava erikseen

Tavarakaupassa on selvitettävä tavaran sijainti ja kuljetusketju. Toisesta EU-maasta Suomeen toimitettava tavara, Suomessa olevasta varastosta tehtävä myynti ja EU ulkopuolelta tapahtuva maahantuonti voivat johtaa erilaisiin velvollisuuksiin.

Esimerkiksi omien tavaroiden siirtäminen toisesta EU-maasta Suomessa olevaan varastoon voi aiheuttaa täällä yhteisöhankinnan ja rekisteröinti- tai ilmoitusvelvollisuuden. Velvollisuuksia voi syntyä, vaikka varasto ei muodostaisi tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa. Tietyissä toimitusvarastojärjestelyissä voidaan soveltaa erillistä yksinkertaistusta, jos sen ehdot täyttyvät.

Kuluttajille suuntautuvassa rajat ylittävässä myynnissä selvitetään puolestaan, voidaanko verot ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron erityisjärjestelmän, kuten OSS, kautta. Järjestelmä voi korvata paikallisen rekisteröinnin sen piiriin kuuluvissa myynneissä. Se ei kuitenkaan kata automaattisesti kaikkia Suomessa tehtäviä liiketoimia.

Lisätietoa saat Verohallinnon ohjeista EU-tavarakaupan arvonlisäverotuksesta ja arvonlisäveron erityisjärjestelmistä.

Voiko ulkomainen yritys saada Suomen ostojen ALV takaisin?

Suomessa tehtyjen hankintojen arvonlisävero voi olla vähennettävissä tai palautettavissa, kun hankinnat liittyvät vähennykseen oikeuttavaan toimintaan ja muut edellytykset täyttyvät.

Suomessa ALV-velvolliseksi rekisteröity yritys käsittelee vähennykset yleensä Suomen ALV-ilmoituksella. Jos yritys ei ole täällä myynnistään ALV-velvollinen ja ulkomaalaispalautuksen ehdot täyttyvät, kyseeseen voi tulla erillinen palautushakemus.

Toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys hakee palautusta lähtökohtaisesti oman maansa veroviranomaisen verkkopalvelussa. EU ulkopuolelle sijoittautuneiden yritysten menettely on erilainen. Ostolaskuille merkittyä Suomen ALV ei siis ilmoiteta automaattisesti yrityksen kotimaan ALV-ilmoituksella.

Katso Verohallinnon ohje ulkomaisen yrityksen ALV-palautuksesta.

Milloin tarvitaan veroedustaja Suomessa?

Veroedustajan tarve on selvitettävä erikseen. Kaikki Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eivät tarvitse arvonlisäverolain mukaista edustajaa.

Verohallinnon hyväksymä Suomessa toimiva edustaja voi olla edellytys ulkomaisen yrityksen vapaaehtoiselle ALV-rekisteröinnille. Verohallinnon ohjeen mukaan vaatimus koskee yritystä, jolla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa tai Norjassa.

Tällainen edustaja on eri asia kuin tilitoimistolle annettu valtuus hoitaa veroasioita. Myös sivuliikkeen edustajaa koskevat vaatimukset arvioidaan erikseen.

Rekisteröintiperuste ja edustajan tarve kannattaa tarkistaa yhdessä. Katso Verohallinnon ohje toiminnan aloittamisesta Suomessa.

Mitä veroilmoituksia ja maksuja toimintaan liittyy?

Rekisteröintien jälkeen yrityksen on järjestettävä jatkuvat ilmoitukset, maksut ja niiden pohjana oleva aineisto.

ALV-ilmoitukset ja EU-myynnin yhteenvetoilmoitukset

Tavalliseen ALV-rekisteriin kuuluvan yrityksen ALV-ilmoitus annetaan jokaiselta verokaudelta myös silloin, kun toimintaa ei ole ollut. Verokausi on yleensä kuukausi. Kuukausimenettelyssä ilmoituksen ja maksun määräpäivä on verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä: esimerkiksi maaliskuun ALV ilmoitetaan ja maksetaan toukokuussa. Viikonloppuun tai pyhäpäivään osuva määräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään.

Tietyistä EU sisäisistä tavara- ja palvelumyynneistä annetaan lisäksi yhteenvetoilmoitus. Sen määräpäivä on yleensä myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä. OSS ja muiden erityisjärjestelmien ilmoitukset ja määräajat käsitellään erikseen.

Tuloveroilmoitus ja ennakkoverot

Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa verotettavaa tuloa, sen on huolehdittava tuloverotukseen liittyvistä ilmoituksista ja maksuista. Tuloverotuksen kiinteä toimipaikka on yksi keskeinen peruste, mutta myös muunlainen Suomesta saatu tulo voi olla täällä veronalaista.

Ulkomaisen yhteisön veroilmoitus annetaan yleensä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Suomessa harjoitetusta toiminnasta voi olla annettava veroilmoitus 6U ja selvitys lomakkeella 80 myös silloin, kun yritys itse katsoo, ettei kiinteää toimipaikkaa muodostu. Veron maksuvelvollisuus ja ilmoitusvelvollisuus on siksi arvioitava erikseen.

Tarkemmat ohjeet löytyvät Verohallinnon sivuilta: ALV ilmoittaminen, ALV maksaminen ja ulkomaisen yrityksen tuloverotus.

Entä jos yrityksellä on työntekijöitä Suomessa?

Suomessa työskentelevä henkilöstö voi tuoda yritykselle palkanlaskentaan, verojen pidättämiseen, sosiaalivakuuttamiseen ja tulorekisteri-ilmoittamiseen liittyviä velvollisuuksia.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka, sen työnantajavelvollisuudet vastaavat pääsääntöisesti suomalaisen työnantajan velvollisuuksia. Ilman kiinteää toimipaikkaakin palkkatiedot on ilmoitettava tulorekisteriin esimerkiksi tietyissä Suomessa vakuutettujen tai yli kuusi kuukautta oleskelevien työntekijöiden tilanteissa.

Yrityksen tuloverotus, työntekijän verotus ja sosiaaliturva ratkaistaan erikseen. Esimerkiksi A1-todistus koskee sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä, eikä se yksin ratkaise palkan tuloverotusta.

Katso tulorekisterin ohje ulkomaisen työnantajan velvollisuuksista.

Ulkomaisen yrityksen vero- ja ALV-velvollisuudet Suomessa: käytännön muistilista

1. Tunnista Suomessa harjoitettava toiminta. Dokumentoi myynnit, toimitusketjut, henkilöstö, tilat ja toiminnan suunniteltu kesto.
2. Arvioi tuloverotus ja ALV erikseen. Selvitä kummankin verolajin kiinteän toimipaikan kysymykset ja muut velvollisuuksien perusteet.
3. Hoida tarvittavat rekisteröinnit. Tarkista Y-tunnus, verorekisterit ja mahdollinen veroedustaja.
4. Varmista laskutus ennen myynnin alkamista. Tarkista verotusmaa, veron suorittaja, verokanta ja laskumerkinnät.
5. Järjestä ilmoitukset ja maksut. Sovi aineiston toimittamisesta, määräajoista ja vastuuhenkilöistä.
6. Hoida sähköisen asioinnin valtuudet. Varmista, että yritys tai sen valtuuttama palveluntarjoaja pystyy hoitamaan veroasiat käytännössä.
7. Seuraa muutoksia. Uusi varasto, työntekijä, asiakasryhmä tai pitkittyvä projekti voi muuttaa alkuperäistä arviota. Ilmoita olennaisista muutoksista Verohallinnolle ja huolehdi myös rekisterien päättämisestä toiminnan loppuessa.

Tukea vero- ja ALV-velvollisuuksien hoitamiseen Suomessa

Ulkomaisen yrityksen kannattaa järjestää Suomen veroasiat niin, että rekisteröinnit, laskutus, taloushallinto ja viranomaisilmoitukset perustuvat samaan ajantasaiseen tietoon yrityksen toiminnasta.

Leinonen Suomi auttaa ulkomaisia yrityksiä selvittämään Suomen toimintaan liittyviä velvollisuuksia ja järjestämään niiden hoitamisen käytännössä. Palveluihin kuuluvat yritysverotuksen neuvonta, kirjanpito, palkanlaskenta sekä sovitun toimeksiannon mukaiset viranomaisilmoitukset ja maksut. Palvelua saa suomeksi ja englanniksi.

Tarvitseeko yrityksesi apua Suomen vero- ja ALV-velvollisuuksien selvittämiseen? Tutustu Leinonen Suomen veropalveluihin.

Usein kysyttyä ulkomaisen yrityksen vero- ja ALV-velvollisuuksista

Voiko ulkomaisella yrityksellä olla ALV-velvollisuuksia ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa?

Kyllä. Esimerkiksi tietyt Suomessa tehtävät myynnit ja tavaroiden siirrot voivat aiheuttaa rekisteröinti- tai ilmoitusvelvollisuuksia. Tuloverotuksen kiinteän toimipaikan puuttuminen ei ratkaise ALV-käsittelyä.

Riittääkö ulkomaisen yrityksen kotimaan ALV-tunnus Suomessa?

Ei kaikissa tilanteissa. Kotimaan ALV-tunnusta voidaan käyttää monissa rajat ylittävissä liiketoimissa, mutta yritys voi silti tarvita rekisteröinnin Suomessa. Tarve ratkaistaan liiketoimien perusteella.

Tarkoittaako suomalainen Y-tunnus, että yritys on ALV-rekisterissä?

Ei. Y-tunnus ja ALV-rekisterimerkintä ovat eri asioita. Yrityksen voimassa olevat rekisterimerkinnät on tarkistettava erikseen.

Voiko ulkomainen yritys aina laskuttaa suomalaisen yrityksen ilman ALV?

Ei. Käsittely riippuu esimerkiksi myynnin sisällöstä, myyntimaasta, ostajan asemasta ja käännetyn verovelvollisuuden edellytyksistä. Myös ulkomaisen myyjän Suomen toimipaikka ja rekisteröintiperuste voivat vaikuttaa asiaan.

Koskeeko 20 000 euron ALV-raja ulkomaisia yrityksiä?

Raja ei koske automaattisesti kaikkia ulkomaisia yrityksiä. Toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys voi soveltaa sitä pienten yritysten EU-myynnin ALV-järjestelmän ehtojen täyttyessä. EU ulkopuolelle sijoittautunut yritys ei voi hyödyntää tätä verovapautta Suomessa.

Pitääkö ALV-ilmoitus antaa, jos Suomessa ei ole ollut myyntiä?

Tavalliseen ALV-rekisteriin kuuluvan yrityksen on annettava ilmoitus jokaiselta verokaudelta myös toimettomilta kausilta. Jos toimintaa ei enää jatketa, tarvittavat lopettamisilmoitukset on hoidettava erikseen.

Tarvitseeko jokainen ulkomainen yritys veroedustajan Suomessa?

Ei. Arvonlisäverolain mukaisen edustajan tarve riippuu muun muassa sijoittautumisvaltiosta ja rekisteröinnin perusteesta. Tilitoimiston valtuuttaminen veroasioiden hoitamiseen on eri asia kuin tällaisen edustajan nimeäminen.

Pitääkö veroilmoitus antaa, vaikka yritykselle ei synny tuloveroa Suomeen?

Ilmoitusvelvollisuus voi syntyä, vaikka maksettavaa veroa ei olisi. Esimerkiksi Suomessa toimivan ulkomaisen yhteisön voi olla tarpeen antaa veroilmoitus ja selvitys toiminnastaan, vaikka se katsoo, ettei sille muodostu kiinteää toimipaikkaa.